Joo, mä tiedän mitä tunnen
Mutta koskaan sitä ääneen sano en
Mä pelkään, että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen
Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda
Siihen suostu enää en
Yksi ainoo katse jota et ymmärrä kuitenkaan
kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä
Siitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja siitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä
Kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana
Tiedän kuka sinä oot mut onko sulla hajua
Siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäis kai kiittää sinua
Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja
(osaakin joku biisi sitte kertoo kaiken sen mitä mä haluisin sanoa.)
Tsiisös.