Jooh, mulla on ollu tässä yks rojekti, joka pääsi nyt omille jaloilleen seisomaan. Tosi hienoa! Ikävä kyllä sydänalaa vaivaa pieni haikeus... On ollut mukava peilata kriisiään omassa pienessä "vertaistukiryhmässä", -ilman että toinen osapuoli ois koittanut päästä pöksyihin. XoD
Nooh, elämä on.
Jään taas jatkaa elämääni, mutta hymy huulilla ja yhtä eheyttävää kokemusta rikkaampana. Totta se näyttää olevan: On heitä sittenkin! Miehiä, jotka ajattelee aivoillaan, ei sillä yhdellä ruumiinosalla ja sydänkin on siinä paikassa kuin pitää. Loistavaa! <3
Meen jatkaa harjoituksia.
Uusimmat blogimerkinnät
- Kerrankin hyvää suomalaista itsemurhahe... 15.08.
- Tarkistin asian... 25.07.
- eeehhheehheeee 25.07.
- Puolitoista vuotta sitten.... 25.06.
- Hey, you: 31.01.
- Jahas, koira vaihtui. 29.01.
- Mä mitään tänne oo ennättänyt kirjo... 23.12.
- Eduskunnan kyselytuntia seuranneena... 13.11.
- PirsKatti 09.11.
- Suhteeni suklaaseen <3 05.11.