Nyt on sit meili. Jei. Saa ottaa yhteyttä.
Mun täytyy hankkia myös kamera. Siis joku HYVÄ kamera, jossa ois VÄHINTÄÄN neljän pixelin kuvanlaatu.. Noi, mitä ollaan otettu kännyllä ja camilla on niin rakeisia jne, et ei hyvä. No, sit viimeistään kun voitan lotossa... :o)
Kello on ysi aamulla ja kaksi isointa skidiä seikkaili kouluun ja kaks pientä vetää vielä hirsiä. Ne on niiiiiiin ihunia ja söpösiä ja ja ja.. Niin no tietty on, kun ne on mun. Eiks se mee niin, et mun lapset, muiden kakarat? :o) En ois kyllä uskonut, että musta tulee joku lähihoitaja tai neljän muksun äiti kun olin nuorempi! Mä olin kylmä, ylpeä ja asennevammainen, tyyliin "Häh? Lähimmäisenrakkaus? Ons se jotain syötävää???"
No, enpä ole enää. :o) Tehkää ihmiset lapsia. Tuo vastuuta ja on pakko kasvaa aikuiseksi ja lisäksi saa/joutuu kohtaa sekä sisäiset peikkonsa et sen sisäisen lapsensa. <3 Vois kai sanoo, että monen lapsen hankkiminen on uravalinta. Huonosti palkattua hommaa, mutta tekee monin tavoin rikkaaksi. Lukemattomin tavoin.
OBS: Ei tuulella käyville ihmisille! Elinikäinen sitoumus. Ei vaihto,-eikä palautusoikeutta! :o)
"Muistan tarkalleen, nuo kasvot enkeli lapsen; kasvot täydellisen.
Sun ensihenkäykseen rakastuin ja sen kaiken,
-kätkin mun sydämeen."
The Rain, "Kasvot"