IRC-Galleria

"Kun naurat, on olemassa vaara, että vaikutat hölmöltä.

Kun itket, on olemassa vaara, että vaikutat tunteelliselta.

Kun autat toista, on olemassa vaara, että joudut sitoutumaan.

Kun näytät tunteesi, on olemassa vaara, että paljastat todelliset kasvosi.

Kun esität ideasi ja unelmasi ihmisille, on olemassa vaara, että he hylkäävät sinut.

Kun rakastat, on olemassa vaara, että et saa vastarakkautta.

Kun elät, on olemassa vaara, että kuolet.

Kun toivot, on olemassa vaara, että epäonnistut.

Mutta riskejä on otettava. Sillä suurin riski elämässä on, että ei ota mitään riskejä. Ellei riskeeraa mitään eikä tee mitään, tylsistyttää mielensä."

Nii-i. Tee aina niinkuin oikein on: Ilahdutat muutamia ja loput lyöt ällikällä. ;o)

Valitse mielestäsi paras (hauskin/hienoin/koskettavin) kuva galleriastani ja linkitä se tänne päiväkirjani kommentteihin. Saa tietty sanoa myös syyn, miksi juuri se kuva on paras. Laita sitten tämä sama teksti omaan päiväkirjaasi ja tee gallup kuva-arkistostasi.


Kiituuuuussshhh :o)

Jepulis. Mä se kyllä osaan. Oon osaaja, ihan selvästi..

Mietin tota mun slogania, et kuinka möttiäinen ei voi koskaan tulla kotkaksi, mut osaa tehdä hunajaa. Ehkä otan itsekin vinkistä vaarin ja koitan pöristellä jokapäiväisissä toimissani; keskittyä niiden asioiden hoitoon, jotka osaan. Jospa vaikka jätän nuo rakkauselämät ja sen sellaset utopistisen omituiset taitolajit niille, joilla on edellytyksiä vallata se elämänalue. Niille, joiden siivet kantaa. Mites se laulu menikään? "Vain kotka nousta voi aurinkoon"? Niin se taitaa olla. Tämä möttiäinen jää keikkumaan aina silloin tällöin terälehden nokkaan katselemaan vahvojen, itsevarmojen lintujen lentoa ja jatkaa sitten hunajan keruuta..

Bzzzz... <3

Nyt on sit meili. Jei. Saa ottaa yhteyttä.

Mun täytyy hankkia myös kamera. Siis joku HYVÄ kamera, jossa ois VÄHINTÄÄN neljän pixelin kuvanlaatu.. Noi, mitä ollaan otettu kännyllä ja camilla on niin rakeisia jne, et ei hyvä. No, sit viimeistään kun voitan lotossa... :o)

Kello on ysi aamulla ja kaksi isointa skidiä seikkaili kouluun ja kaks pientä vetää vielä hirsiä. Ne on niiiiiiin ihunia ja söpösiä ja ja ja.. Niin no tietty on, kun ne on mun. Eiks se mee niin, et mun lapset, muiden kakarat? :o) En ois kyllä uskonut, että musta tulee joku lähihoitaja tai neljän muksun äiti kun olin nuorempi! Mä olin kylmä, ylpeä ja asennevammainen, tyyliin "Häh? Lähimmäisenrakkaus? Ons se jotain syötävää???"

No, enpä ole enää. :o) Tehkää ihmiset lapsia. Tuo vastuuta ja on pakko kasvaa aikuiseksi ja lisäksi saa/joutuu kohtaa sekä sisäiset peikkonsa et sen sisäisen lapsensa. <3 Vois kai sanoo, että monen lapsen hankkiminen on uravalinta. Huonosti palkattua hommaa, mutta tekee monin tavoin rikkaaksi. Lukemattomin tavoin.
OBS: Ei tuulella käyville ihmisille! Elinikäinen sitoumus. Ei vaihto,-eikä palautusoikeutta! :o)

"Muistan tarkalleen, nuo kasvot enkeli lapsen; kasvot täydellisen.
Sun ensihenkäykseen rakastuin ja sen kaiken,
-kätkin mun sydämeen."
The Rain, "Kasvot"

-Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta.-

Kävin hiukan viihdyttymässä eilen illalla. Skidit oli hoidossa ja mamma vapaalla. Oli hienoa: Join melkein kokonaisen siiderin, lorauksen Leijonaa ja siinä vaiheessa kun muut oli ämpärikännissä ja kaatuili pitkin asuntoa, hyppäsin autooni ja tulin kotiin nukkumaan. :o) Mitäs sitä onkaan sanottu... Että viina on viisasten juoma, eikö niin? Ilmeisesti siis niiden, jotka osaa ottaa kohtuudella. Ei millään pahalla kameleitani kohtaan, sillä he ottivat ehkä hyvin runsaasti, mutta ystävällisesti, eli ei mitään rähinäkännejä. Mukavaa oli, kunnes alkoivat sammuilee kuin tontut talviyönä. Siinä vaiheessa oli tämän cinderellan valomerkki ja tulin kotiin muuttumaan kurpitsaksi. :o)

Mun täytynee perustaa uus meili niitä varten, jotka haluaa ottaa yhteyttä. Vois järjestää sen jutun heti... Ilmoilen sit tänne, mihin ossaan saa viestejä pistää. Paiks! <3

Jooh, päivä mennyt putkeen. Viime yön kaverin tenava (viikon ikäinen) ollut teholla ja mitään varmaa ei vieläkään osata sanoa. Pieni poika taistelee hengestään ja samaan aikaan kaikenmaailman hedonistit tekee tästä maailmasta yhä enemmän paikkaa, johon "pääseminen" ei edes ole sen arvoista. Kuulin esim. eräältä henkilöltä siitä, kuinka perheenisä oli päättänyt "pyyhkiä" paikkoja kolmevuotiaalla pojallaan. Poika tietenkin henkitoreissaan ja koko kämppä täynnä verta... Selvisi k.o. tilanteesta hengissä, mutta haloo: Mitä helkattia ihmiset oikein touhuu???? Ihan sairasta. Läpeensä sairasta.

Niin, ei kai tässä muuta asiaa ole. Hämmästelen vaan (taas) maailman pahuutta ja ihmisten itsekeskeisyyttä. Kuinka aina se oma perse pitää olla lähimmäisen persettä tärkeämpi??? En tajua.. -ReLe

Päivät kuluu nyt aika pitkälti siinä, että istun koneella silloin kun en kokkaa, siivoo, pyykkää tai ole koulussa.. Kauhia härdelli. #oD

"Minulla on siivet. Osaan lentää, tiedätkö?

..Minulla on jalat, osaan kuuhun hypätä...

..Minulla on iho, joka tuntee kuumuuden..

-minulla on selkä; -se taitu ei.."

Zen Cafe, Kosketuksen alla


Minulla on myös kauhia stressi ja "otan Sinut kiinni jos korkelta tiput". Tämä tiedoksi ihmiselle, josta niin välitän, mutta joka ei välitä itsestään. :o( Harmillista, miten joskus on vain seistävä hanskat suorana vieressä, kun joku haluaa ihan välttämättä hakata päätään seinään. Luulis tekevän kipeätä, mutta ehkä se tekee kipeämpää kun lähtee kohtaamaan sisäiset peikkonsa?

Mutta: Tunteet eivät tapa. Kun ei vaan toimi joka impulssin mukaan, niin viha tai pelkokaan tunteena ei voi Sinua vahingoittaa. Ikävä kyllä niitä ei myöskään pysty ohittamaan, ei enää tietyn pisteen jälkeen, joten ihan sama on päästää itsensä ja muut helpommalla ja kohdata ne, läpikäydä ne mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Minimoida vahingot, joita saattaa itselle tai muille pakenemisellaan aiheuttaa.. -Sen jälkeen koittaa taas uusi päivä ja pimeys väistyy. :o)

Nimim. "Kokemusta on" :oD