IRC-Galleria

Toiset sakot :---D
Alan olla hyvä tässä.

... Ja lisätäkseni, kitaran kuollut ruumis lattialla.



THIS DAY.


*sigh*


No space for me, not for us.
Why is the rum gone?

Eli suolenpätkiä seinillä
Ja punaista väriä
Ja höyryäviä sisälmyksiä
Eikä edes aurinkoja.
Eikä hän saanut sateenvarjoakaan.

Mitä siihen kommentoimaan.


Kiitos kia,
olet aina yhtä sekopää.

♥

Miks tää viikko kuluu näin hitaasti.


Asdfghghj. Pizzalautasia, mukeja, laseja, kyniä, muistilappuja, kitara, vaatteita, pyyhkeitä, hiusharjoja, kelloja, koulukirjoja, petaamaton sänky, pölyä ja muuta paskaa med ahdistava hiljaisuus, jonka annan jatkua jostain käsittämättömästä syystä.

Päänsärytön mutta hammassärkyinen opiskelijatyttö kuittaa taas tänäänkin.
Ja yrittää ehkä myöhemmin saada jotain aikaiseksi, jos jaksaa, jos jaksaa.
"This is what you'll get."

Melankolista on elämä päivänä, jona et saa mitään tehtyä. ET MITÄÄN.

:---D





Ja musiikki saapuu taas valkoisella ratsullaan.

:___D


http://www.youtube.com/watch?v=Rcx4_CszaDI

Kaikki taiteen vuoksi. Huoh. Sigh. JNndvjsbiojfdkj.
Juoksin paljain varpain niukoissa vaatteissa vajaa kilometrin matkan lähimmälle pellolle.
Täysin spontaanisti ja rynnäten.
Miksi?
"Oli kiva taivas =)"


.. Se oli PINKKI.
Ja liilaa ja keltaista. Hieno lisä kokoelmaani.
Rakastan taivaita. Ja siksi pahin sää ikinä on sellanen että on likasenvalkonen taivas
koska sillon siellä ei ole mitään.
Rakastan myös sadetta.
Olen kaatosadetyttö.

Myönnetään.

Se tulee.
Kaikki me haistamme sen... Ilmapiiristä, joka on aavistuksen nosteessa. Mahtavaa.
Hehheh. Ippukin on vappufiiliksissä enemmän kun koskaan.


Pitipä jotain järkevää kirjottaa, kunnes ovelle ilmestyi muuan aikuishenkilö
Ja ilmoitti että mä siivoon sitte kohta koko kämpän.

Hirveet tunnelataukset viime aikoina.
Johtunee musiikista (Emilie Simon - The Frozen World. todellatodella kaunis, elät vaain yhden kerran, olet toodeella viiisas, etc.)


You will see
How beautiful we can be..~



Oon kaitten tulossa kipeeks. Istuin puoltoista tuntia järven rannassa yks päivä kun oli niin siisti ilma, tsiiGailin auringonlaskua. Kaunista♥
Muutenki tekee mieli olla enemmän ulkona.
Ja ootan kesää niin helvetisti. Ja on mulla syytä olla odottamattaki. Mutta ehkä.. enemmän. Odotan. Juu. Se on järkevintä. Todellakin. Sighhh.


Miettikää. Vihree ruoho, rajaton aika, lehdet puissa, kuivat tiet, lämpimät illat, tuoksuvat yöt.


Ei siihen tarvita kun kaks sanaa:
Är aa koo aa äs -tan kesää.

...on jonkun randomeisen kiihkokirjailijan tuotos. Harlequin-viettelys l'amour de sexy, yeah, bla bla. Ne on niitä kaupan intohimopokkareita, joiden kansissa komeilee sellasia maatilablondeja ja Kauniiden ja Rohkeiden "Ridge-pojun" kaltaisia tummia ja tulisia könsikkäitä.






Umm. So.
Vain minä leikkelen otsatukkaani kynsisaksilla, huh.
("""I-look-like-a-friggin-animefreak -kampaukseni salaisuus""")



Niinkuin jo ehdin Aleksille mainita, mä olin Lapissa kun penska lelukaupassa.
Oltiin viikko siellä siis yeye.
En oo koskaan ollu niin pohjoisessa ja mä tykkään tehä kaikesta jotenkin tosi hienoa (onnellisuuden salaisuus), joten oli mahtava kuunnella Herman's Hermitsiä ja miettiä, mikä mua siellä odottaa.

Loppusaldo matkasta:

-Sain huomata, että joutsenet osaa lentää. (mitä?) Siistiä.
-Istuin autossa kolme tuntia putkeen tuijottaen tietä, yrittäen bongata yhtä tienhaaraa. (enkä koskaan löytänyt sitä. juu, hard to explain)
-Totuttelin korvani uusille biiseille. ('on se ihme mitä seitsemässä tunnissa voi tapahtua')
-Laskin rinteissä ensimmäistä kertaa pusikkoreittejä ja rasitin kanssalaskijoiden kuulohermoja huutamalla puolet ajasta.
-Angstasin sitä, ettei mp3:sta löytynyt Von Hertzen Brothersia, vielä. (on muuten älyhyvä bändi suomalaiseks)
-Koin EIOLEMITÄÄNTEKEMISTÄ-tunteen pitkästäpiiiiitkästä aikaa. (ja huomasin, että multa ei oo loppunu tekeminen muutamaan vuoteen, liiottelematta)
-H i i h d i n 5 km. Olisin menny enemmänkin, mutta matkassa oli mukana.. rajoittavia tekijöitä. (10-vuotias ..vähemmännopea pikkutyttö)
-Mietin ja pohdin ja ajattelin ja sanottelin ja kuvittelin.
-Tutustuin uusiin überhauskoihin tyyppeihin
-Laajensin maailmankuvaani
-Ostin muumilimun
-Söin maailman isoimman pitsan (virallisesti). Niitä valmistetaan Oulussa. Siistiä
-Rakastuin Ouluun
-Päätin, että muutan kuitenkin isona jonnekin uudelle alueelle ja nimeän sen "Peterpan-kyläksi"
-Pelasin intiaanipokkaa yhden tytön ja kahden humalaisen miehen kanssa
-Peruin ranskanmatkan : (
-...Mutta päätin, että menen kuitenkin Ranskaan, vähän eri tavalla
-Pelasin korttia (jahävisinkaikkipelitmuttaseunohtakaammesilläolenpaskahäviäjä)
-...Loin sivilisaation (wut)
-Ja kaikkea muuta, mikä jää mainitsematta surkean muistini vuoksi
---AIVAN, nousin yhtenä päivänä ensimmäisenä. (=Täydellinen epäluonnottomuus)
-Tosiaan ja unohdin millaista koulunkäynti on. Ihan virkistävää



Tänään sitten palasin takaisin arkeen. Nyt jaksaa, nyt jaksaa koko vuoden loppuun asti 8)
Eilen ohjasin yhden leffakohtauksen, tavallaan. Luonnostelin sen pienille paperilapuille piirtäen, musiikin soidessa (Howard Shore - Samwise the Brave).
Tuon jos pääsis filmaamaan... ♥
Keksin myäöäöös yhden toisen kohtauksen, sellasen hienon missä poika ratsastaa halki punaisen preerian ja sen liinamaiset vaatteet liehuu ja se huutaa mutta sen ääntä ei kuulu ja siellä seisoo tyttö likaisessa mekossa ja se kaatuu uupuneena polvilleen.......

. .I'm too much. :D




"Oravanpyörässä on se ongelma, että vaikka pärjäisit siinä,
olet silti orava."
-Lily Tomlin, koomikko