Surullinen sävelmä, kitaran saa itkemään, niin kuin pilvinen päivä, hiljaa peittyy ikävään. Jos joskus tuntuu siltä, et pitäis mieli tyhjentää, voi antaa kitaran soittaa, sitä meidän sävelmää. Mä katson taivaalle, sen harsopilviä, sä lähdit niin kuin linnut mulle jäi vain ikävä. Täällä taas sua kaipaan, mitä sait sä aikaan taas, ulos tieni raivaan, sopukoista synkän maan.
Tuli hiljaa häviää, hiillos hetken lämmittää, jos toivon kipinä siihen jää, kuka vois sen sytyttää? Kun sanat paperille jää, silloin koitan ymmärtää, sitä joka tekee surullista sävelmää.
Uusimmat blogimerkinnät
- vaan koska laura on vieläki koukussa galtsu... 17.09.
- [Ei aihetta] 14.10.
- gr 03.11.
- burrr aattelin teineillä vähäc 30.09.
- I just haven't met you yet 12.09.
- [Ei aihetta] 17.08.
- [Ei aihetta] 22.07.
- mielettömän kaunis maailma 11.04.
- [Ei aihetta] 10.03.
- nainen ethän itke? 22.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (4)
- ▶ 2010 (60)
- ▶ 2009 (276)
- ▶ 2008 (210)
- ▶ 2007 (214)
-
▼
2006 (64)
- ▶ joulukuu 2006 (17)
- ▶ marraskuu 2006 (8)
- ▶ lokakuu 2006 (11)
- ▶ syyskuu 2006 (9)
- ▶ elokuu 2006 (5)
- ▶ heinäkuu 2006 (4)
- ▶ kesäkuu 2006 (8)
- ▶ toukokuu 2006 (2)