Olipa kerran uuden vuoden vaihtuminen 2007. Sonni ja faithful navigaattori ARE paattivat lahtea Sydneyhyn kokemaan maailman isoimman ilotulituksen kadesta pitaen. voi etta ku mahtava idea. oli.
ARE ei alunperin ollu edes varma etta onko se lahdossa talle elamaa suuremmalle seikkailulle vai jaako se Melbourneen puhalteleen yksin pilliinsa. Mie sitte kysyin 27. paiva siina hieman yli keskipaivan, etta haluaako se lahtea viereen istumaan auton penkille vai ei. Sehan piru-parka vastasi etta "no mika jottei!" asia kunnosa, pakattiin kamat, otettiin kaapista loput oluet Hiluxiin takapenkille ja lahettiin matkaan. Kello oli 19: reika-leipa torstai-iltana. Portsi napaytti NavManiin Erben (kaveri torniosta joka asuu sydneyssa, baari-mikkona yrittaa leipansa siella ansaita) osoitteen ja naytolle parahti aika ihanat lukemat. 894 kilometria tuntematonta kengumaata meidan ja erben valissa!! ainoa vaihto-ehto oli kuiten ajella tama lyhyehko pika-taival yolla ku paivalla lampomittari heilahteli +35 paikkeilla ja ARE-raukka olis sulanu siihen minun viereen.
Auringonlaskussa oli kylla ihan mahtava ajella menemaan ja paukuttaa Red Hot Chili Pepperseja kajareista niin etta sielu raikasi! Sitten se pimeys laskeutui niin nopeasti ettei ARE ehtiny edes kissaa sanoa.
miepa ehin.
Siella oli aika hauskan nimisia teita ja paikkoja. Mm. TumbaRumba Roadia pitkin olis paassy piipahtamaan Wagga- Waggan kylassa mutta me paatettiin pysya Hume Highwaylla rekkojen seassa. Tien vieressa oli varoituskyltteja Koaloista ja Kenguruista ja Wompateista. Ei huvittanu kylla tippaakaan niihin tormata. Vompatti on sellane matala moykky taytta lihasta ja jos siihen pamauttaa niin katollaan on metsassa aika hyvalla todennakoisyydella! Sitte siella alko oleen kyltteja joissa oli polkupyorien ja lentokoneiden ja rekkojen kuvia, onneks ei yhtaan semmosta singahtanu kylkeen, ois tullu pahaa jalkea :D
no evineis, perille paastiin kumpiki yhtena kappaleena siina aamu kaheksan pintaan. Erbe oli tullu yolla toista ja oli ottamassa patjallansa tajua ku me karautettiin pihaan. Poika ylos, ulos ja autolle kantamaan mean kamoja. Oli se vaan mukava taas tappa vanha tuttu ku viimeks itse-asiassa oltiin nahty vuosi sitten joulupaivana tornion legendaarisessa Umpitunnelissa ja sovittu etta paiskataan katta seuraavan kerran toisella puolen maa-palloa :)
Pari ekaa paivaa meni Sydneyssa pyoriessa ja kaupunkia tollistellen ja kuvia innokkaasti napsien. huippua ku sai niin paljon hyvia kuvia... JA VIELA SELVINPAINKIN OLTIIN HYVA ME!
ketutti vaan ku ARE ankes selkansa tai takaraivonsa joka kuvaan. Sitte katkes kamelin vyo-laukku. Mie aloin napsaseen kuvaa Sydneyn satamasta ja ARE meinas menna taas kuvaan. Siihen piti sitten topakasti huutasta etta EI MENE! sen jalakeen se totteli paremmin eika enaa juossu eteen ilman lupaa.
mutta sitten 30. paiva se ralli sitten starttasi. Mukavuusjuomaa kiduksiin ja Sydneyn yo-elaman vallotukseen! Kaapunnilla kuultiin ku isommassa porukassa 2 tyttoa puhu suomea..lompsittiin ohi ja meika tietenki menin aukaseen sanasen arkkuni: HYVA SUOMI!! ne taa porukkahan seuras meita hieman kauempana seuraaviin valoihin joissa joku tumma-ihoinen mies kysyi nailta tytoilta etta "Are u girls really sure those blokes r german?" meika repes siina itekseni ja katottiin paremmaks ottaa hieman lisaa rakoa tahan porukkaan. Vissii sita ollaan niin saksalaisen nakosia etta ees suomalaiset tunnista vaikka niile sanois suomea pain nakoa!
Ilta oli oikein mukava kaikin puolin ja seuraavana paivana meilla oli grilli-bileet tsekkien kanssa Erben takapihalla. Siita sitte suunnistettiin Pyrmont Bridgelle kattoon sita iloista tulitusta innokkaana. ARE ehdotti etta han voi kunniakkaasti vahtia meikalaisen kameraa niinkuin hyva navigaattori konsanaan ettei se katoa. Noniin. Meni vissii 12,4 minuuttia se tuli kysymaan multa etta oonko mie nahny omaa kameraa. no en ollu ku mie annoin sen sille. ja se prkl oli menny jo heittamaan sen hukka-nimiseen paikkaan. kiitos rakas ARE, ei siina kamerassa ollukaan kuvia ku sinun selasta :) elikkas sellasta. Ilta jatkui aamun tunneille epaselvissa olosuhteissa ja seuraavakin paiva meni viela suht koht hamaran peitossa kiitos ystavamme Jack Danielsin.
Eilen sitte pakattiin kimpsumme ja kampsumme ja paukastiin takas Melbourneen knight rider meiningilla. Talla kertaa meilla oli tosin 2 britti-tyttoa takapenkilla jotka halus kyydin etelaan. Mikapa siina, tytot makso bensat ja toine niista jopa ajoi 2 tuntia etta meika sai lepuuttaa silmia takapenkilla. Auringon noustessa saavuttiin Melbourneen lahioihin ja laitettiin kajareista pauhaamaan Bomfunk Mcn poikien Freestyler :D tytot pomppas ylos unesta aika kettuuntuneen nakosina ku kajareista huusi kauhea basso ja pimputus :P saivatpahan suomalaisen heratyksen. Matkalaiset potkittiin ulos autosta kaupan pihalla ja suunnattiin takas rakkaaseen koti taloon. Eipa siina mitaan, kamat raahattuamme sisalle ARE jai tuijottamaan olohuoneen kattoa ihmeissaan. Mie ihmettelin etta no mita nyt ja katoin itekki sinne. ei v*ttu, meilla oli tullu loman aikan olohuoneesta katto alas siihen lattialle! mie olin niin vasyny etten jaksanu ees olkaa kohauttaa. sen jalkeen mie huomasin etta no stna, miehan unohin kengat sydneyhyn. hiphei jippikaijee. Saa erbe laittaa postissa tulemaan tanne ennenku mie lennan takas. voi tulla muuten kylyma varvas-sandaaleissa helsingin lentokentalla eika ne taia sopia kovin hyvin minun talvitakin kans yhteen..
Tehtiin AREN kanssa aamupallaa (mulla oli piparkakku puuroa ja tzatziki-leipaa, ARELLA oli abban silli-leipaa ja mueslia) ja mentiin pihalle syomaan.
ARE sitte vartin tuumailtuaan kysyi etta "mikskohan tuo maito on niin hyvvaaaa??" ei olla viela loydetty vastausta mutta ite kyssari menee kylla samaan kategoriaan kuin "miksi me ollaan olemassa taalla maapallolla taalla maailmakaikkeudessa??" -tyyliset pohdinnat.
siihen oli hyva paattaa se reissu.
Huomenna lahdetaanki sitte Sorentoon viikonlopuks eli tonne rannikolle jossa Ingridin porukat asuu. ohjelmassa on surffausta, pingi-pongia, trampoliini-hyppelya ja auringon palvomista. ei paha.
mie joudun kohta lentaan takas suomeen :(