...minkä johdosta otimme yhteyttä Itäkeskuksen poliisiin.
Poliisi kirjoitti näin:
"Kaikki väkivallanteot ovat väärin ja tuomittavia. Jos itsellä/kaverilla on paha olla, tulisi tuota pahaa oloa yrittää purkaa muilla tavoin, kuin vahingoittamalla itseä tai muita. Jos tuntuu siltä, ettei selviä ongelmistaan itse, aina löytyy auttavia tahoja kun vain ilmaisee hätänsä."
Suomen laki sanoo asiasta näin:
Suomen rikoslaki 25 luku:
7 § (21.4.1995/578) Laiton uhkaus. Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Me nuoriso-ohjaajat olemme samaa mieltä poliisin kanssa.
Nimimerkille "poika 17 v." haluaisimme sanoa, että olisi todella huono asia.
Yritä jutella asioista läheisen ihmisen kanssa ja etsiä positiivisia puolia elämästä.
Kaikki ei käänny hyväksi yhdessä yössä; edistys kulkee aina pienin askelin. Kannattaa uskoa aina parempaan tulevaisuuteen; vaikka tänään on synkkää ja pimeää - huomenna voi paistaa jo aurinko.
Et ole yksin masennuksesi kanssa - Suomessa 10% (joissain tutkimuksissa jopa 20%) nuorista kärsii siitä.
Tässä ammattilaisten kirjoittamaa tekstiä:
TUNNISTA MASENNUS
Jokainen meistä kokee jossain elämän vaiheessa masennuksen tunteita %u2013 ahdistusta, syyllisyyttä ja toivottomuutta. Tytöt saattavat kärsiä masennusta aiheuttavista PMS-oireista noin viikkoa ennen kuukautisten alkamista, mikä johtuu kuitenkin aivan normaalista hormonitoiminnasta. Hetkellisen masennuksen ei pidä antaa ottaa ylivaltaa. Usein itseään niskasta kiinni ottaminen ja kotisohvalta ulos lähteminen auttaa näkemään asiat taas aivan uusin silmin. Joskus masennus saattaa kuitenkin pitkittyä. Tällöin puhutaan masennuksesta sairautena, depressiosta.
Masennuksen tyypillinen oire on innostuksen puute. Myös lukuisat muut oireet voivat liittyä masennukseen. Univaikeudet, ärtyneisyys, toivottomuuden tunne, ahdistus, avuttomuus, itsesyytökset, aggressiivisuus, pessimistinen asenne elämään ja alkoholin tai huumeiden jatkuva käyttö voivat olla mahdollisia masennuksen oireita. Masentuneella on tapana suurennella negatiivisia ajatuksia ja kokemuksia, ja vastaavasti vähätellä positiivisia.
Negatiiviset ajatusvääristymät ylläpitävät masennusta, joka puolestaan lisää toivottomuutta. Saatat ajatella, ettei ongelmista ole ulospääsyä ja että epäonnistumiset ja vaikeudet ovat itsestäsi lähtöisin. Masennukseen liittyvä huonommuuden tunne on kuitenkin ennen kaikkea tuntemus, ei kiistämätön tosiasia, niin kuin masentunut asian kokee.
Masennus vaikuttaa aivotoimintaan ja sitä kautta koko ihmiseen, kroppaan ja mieleen. Aivot lähettävät jatkuvasti impulsseja välittäjäaineiden avulla. Mikäli välittäjäainetta ei ole riittävästi tai sitä on liikaa, viesti ei välity oikein. Kaikessa yksinkertaisuudessaan masennuksessa on kyse juuri tästä: viestikatkokset aiheuttavat masennusta.
Varsinaista syytä masennukselle ei tiedetä, ja todennäköisintä onkin, että se on monien eri tekijöiden summa. Biologinen alttius (masentuneisuutta suvussa tai perheessä), varhaiset erokokemukset ja laiminlyönnit, ruumiilliset sairaudet sekä sosiaalisen tuen puute saattavat lisätä riskiä sairastua masennukseen.
MASENNUKSEN HOITO
Koska masennus on sairaus, sitä voidaan myös hoitaa. Masennusta hoidetaan sen vakavuudesta ja tapauksesta riippuen joko psykoterapian, lääkityksen tai molempien avulla. Psykoterapian tarkoitus on keskustelemalla selvittää, mistä masennus johtuu. Ongelma pyritään ratkaisemaan yhdessä terapeutin kanssa, ja yleensä psykoterapialla onkin saavutettu hyviä tuloksia.
Masennuslääkkeet lisäävät tietyn kemikaalin pitoisuutta aivoissa, ja vaikuttavat näin ajatteluun, käyttäytymiseen ja tunne-elämään. Masennuslääkkeitä on olemassa monenlaisia, joista lääkäri valitsee potilaalle sopivimman. Uusimmista lääkkeistä ei voi tulla riippuvaisiksi, kuten joskus luullaan, ja niillä on myös hyvin vähän sivuvaikutuksia.
Masennuksesta voi parantua. Hetkessä se ei välttämättä tapahdu, mutta elämänilon uudelleen löytäminen on mahdollista ja todennäköistäkin, jos vain osaat hakea masennukseesi apua. Ihan ensimmäinen askel on tunnustaa itselleen, että alakulo on ottanut elämässä ylivallan ja siihen on saatava apua.
Västöliiton sivulta:
http://www.vaestoliitto.fi/murkun_kanssa/mielenterveys/nuoren_masennus/
Nuoren masennus
Mielialanvaihtelut ja tilapäinen masentuneisuuskin kuuluu murrosikään. On myös luonnollista reagoida alakuloisuudella erilaisiin elämän vastoinkäymisiin.
Masennuksella tarkoitetaan pidempikestoista, voimakasta ja arkielämää haittaavaa alakuloisuutta. Vanhemmman on tärkeää tunnistaa ja erottaa sellaiset oireet, jotka vaikeuttavat nuoren arjesta selviytymistä ja haittaavat hänen elämänsä etenemistä.
Lapsen tai nuoren masennus voi ilmetä monin eri tavoin. Nuorille tyypillisiä ja hankalammin aikuisen tunnistettavia masennuksen oireita ovat aiemmin mainittujen lisäksi yli kaksi viikkoa jatkuva
Ärtyisyys ja ”lyhytpinnaisuus” – riitoja ja yhteenottoja perheessä ja ystävien kanssa tai toisten kiusaaminen esimerkiksi koulussa
Levottomuus – ”pakko” tehdä koko ajan jotain tai hakeutua toisten seuraan
Ilkivalta, irralliset seksisuhteet ja runsas päihteiden käyttö
Voimakas väsymys, joka ei riipu siitä, miten paljon nuori nukkuu
Jatkuvat fyysiset oireet, joille ei löydy muuta selitystä.
Masennus saattaa naamioitua monenlaiseen oireiluun tai häiriökäyttäytymiseen. Pojilla esiintyy tyttöjä tavallisemmin käytöshäiriöitä ja päihteiden ongelmakäyttöä. Usein ratkaisematta jää kysymys, hoitaako nuori päihteillä pahaa oloaan vai johtuuko paha olo päihteiden käytöstä. Pojille ovat tyypillisempiä myös laittomuudet ja väkivalta. Tyttöjen oireilu kääntyy usein omaan itseen; vakava masennus tai itsensä vahingoittaminen - syömishäiriöt ja viiltely – ovat yleisempiä tytöillä.
Nuoren masennusta kannattaa hoitaa – se paranee lähes aina. Se saattaa kuitenkin myös uusiutua myöhemmin. Mitä varhaisemmin hoitoon hakeudutaan sitä todennäköisemmin masennustilan kesto lyhenee ja myös uusiutumisriskiä pystytään vähentämään.
Tärkeää on saada riittävästi tukea myös oireiden helpottamisen jälkeen.
Itsemurhien määrä suhteessa asukaslukuun on viime vuosina vähentynyt Suomessa noin viidenneksen. Nuorten itsemurhakuolleisuus on kuitenkin huolestuttavan suuri: 15-24 -vuotiaiden suomalaisten tyttöjen itsemurhakuolleisuus on maailman toiseksi korkeinta, poikien kohdalla sijaluku on viides. Itsetuhoajatuksia on ollut noin 15 prosentilla poijista ja neljänneksellä tytöistä. ”Lievänkin” itsetuhoisen teon jälkeen nuorella on kahdeksankertainen riski uusia teko. Tämän vuoksi itsetuhoiseen käytökseen puuttuminen ja masennuksen hoito on äärimmäisen tärkeää. Vanhempien kannattaa mieluummin reagoida ”yli” kuin seurata tilannetta hetkeäkään liian kauan.
Kouluterveyskyselyjen mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli yläluokkien tytöistä 17-18%:lla, pojista 8 %:lla sekä lukiolaistytöistä 14%:lla ja -pojista 7%:lla. Kyselyssä nuoret vastasivat itse kysymyksiin omasta mielialastaan. Vakavaa masennusta ilmenee useiden tutkimusten mukaan 5-10 %:lla nuorista.
Ja vielä muiden nuorten kirjoituksia masennuksesta:
https://www.secure-tukinet.net/keskustelu/viesti.tmpl?grp=59;mid=33972