muistan kuinka etsin ikkunoitten takana sinua vuodet silloin
muistan kaiken,
muistan liikaa,
muistan tienneeni mikä pudotus siitä seuraa ja
muistan sinut parempana kuin kukaan voi koskaan olla
ja siksi
olisin valmis luopumaan taakastani
vaikka se sairaalloisen rakas onkin
huudan kerta toisensa jälkeen sanojani
jotta arpeutuisit vihdoin mielessäni