mä säälin sua ku mun vartaloa, niin runneltu, niin turmeltu
oppiakseen uutta, harhoissa ei kuule totuutta
vaiheessa, aineessa, paineessa, laineessa
hyökyaalto haki jo Sirkesalon
aamulla kirvelee valo
puhutaan paskaa, teoriassa
tosi asiassa ne vetää aineita
päästkää mut vittuun kalliosta, Lappiin kasvattaa poroja
anna mulle terve yhteisö jossa olla
yksin ei jaksa enää, hyksiin ei passaa mennä
kaikille armo, paitsi itelle, suutarin lapsella ei oo kenkiä
tää kroppa ei kauaa kestä ennää
mee itekki sinne minne mennään
oksennan eli ajattelen
mä en vittu siedä mitään