Imin viivoja pöydän päällä nenä viisti tahtiin disko musiikin
Näin halluja vain pienet miehet kantoivat mua lautasmaiseen alukseen
Kutsun maata tänäänkin kukkuu kuuleko kukaan
Roikun reunalla räystäiden
On liika joskus liikaa, suonet kutsuvasti pullottaa kun kokaiiniin ratkeaa
Ja sitä veti ahaa, ja sitä vetiin rahaa
silloin sijottaa sain sieraimeen
Ja sitä veti, pahaa koskaan tarkoittanut en
Olin uhri nousuaikojen
Ensin pikku viiva sitten jauhejana puolentoista metrin mittainen
Irtos lapasesta joka juppi mesta pölys niin kuin lumi valkoinen
Kutsun maata tänäänkin kukkuu kuuleko kukaan
Roikun reunalla räystäiden
On liika joskus liikaa suonet kutsuvasti pullottaa kun kokaiiniin ratkeaa
Ja sitä veti ahaa, ja sitä vetiin rahaa
Silloin sijottaa sain sieraimeen
Ja sitä veti, pahaa koskaan tarkoittanut en
Olin uhri nousuaikojen
Ja sitä veti ahaa, ja sitä vetiin rahaa
Silloin sijottaa sain sieraimeen
Ja sitä veti, pahaa koskaan tarkoittanut en
Olin uhri nousuaikojen
(2x)