En tiedä mitä tunnen sisälläni, ovat ajatukseni niin sekaisin.
Et haluu tietää missä meen,
ei sua kiinnosta mun ilot ja kyyneleet,
ei puheet ja askeleet.
Sydän auki revittynä ja kipu sisälläni,
joka kuole ei tappamallakaan,
yritän jatkaa.
Sulla aikaa kaikille muille on,
meidän juttu toiseksi jää,
täytyisikö mun yrittää ymmärtää ja kestää?
Sun välinpitämättömyytes muhun sattuu.