Ainainen kiire
On ilta.
Juoksen pitkin maantietä,
Eteenpäin ja eteenpäin.
Eteenpäin vain.
Mihin kiire minulla?
Miksi en voi pysähtyä?
Antaa ajan ottaa kiinni,
antaa kiireen kadota.
Miksi oon liikkeesä ain?
Siit kaipaan tietoa vain.
Summer love
Kaunis ilta,
kävelen kanssas.
Kävelemme käsikädessä,
rakkautta ilmassa.
Ympärillä vallitsee syvä hiljaisuus.
Maailmassa on vain me.
Ympärille katselemme,
kunnes katsemme kohtaa.
Silmäsi kuun valossa hohtaa.
Silloin tajuan.
Rakastan sua.
Tuo lause suustani karkaa
ja korviisi kulkee.
Sen tuoma onni silmäs sulkee.
Annan pusun sulle
ja käännän suhteelle uuden sivun.
Pusu venyy
ja sen valtaan lumoudun.
Näin me vain kaksin maahan kaadutaan.
Tuon kesäyön tunteet meidät valtaan saa.
Alamme leikkiä leikkejä aikuisten,
vallassa ihanien tunteiden.
Tuo leikki aamuun asti kantaa.
Ja syvän hymyn meidä suille antaa.
Oli kesäyö rakkauden ja nautinnon aikaa.
Oliko välillämme kesäyön taikaa?
Ken sitä tietää?
Ken siitä välittää?
Meil on nyt toisemme ja muistamme sen,
nautintojen kesä yön ikuisen.
(c) JJM93
Kuhan vaan runoilen... ei oo runolla mitään perää