Tie hukkuu pimeyteen ja saa minut värähtämään pelosta.
Kiristän tahtiani ja vilkuilen ympärilleni.
Kuulen rasahduksen ja jähmetyn paikoilleni.
Käännyn hiljaa, mutta kukaan ei seuraa.
Lähden juoksemaan ja katson taakseni.
Jokin tumma hahmo juoksee kannoillani.
Kyyneleet virtaavat poskiani pitkin ja kompastun maahan.
Pimeys ympäröi minut ja koetan huutaa apua.
Mutta yksinäisyys tiukentaa otettaan ja henkeni salpautuu.
Silloin näen valoa. Kirkasta valoa.
Luulen joutuneeni taivaaseen.
Ja sinne menenkin, sillä sinä saavut pimeydestä valo ympärilläsi.
Ojennat kätesi ja yksinäisyys katoaa.
Kävelemme loppumatkan vierekkäin, eikä pimeys enää pelota.
