IRC-Galleria

Tunsin kerran miehen surkean
Aina niin onnettoman
Sillä tansseista kotia palatessaan
Ei beibejä istunut koskaan tarakassaan

Sitten kaupunkiin päätti hän suunnistaa
Luuli siellä vihdoinkin onnistaa
Vaikka meno siellä olikin hurjempaa
Oli sankarimme elämä vain kurjempaa

Tunsi viimein saaneensa tarpeekseen
Löysi itsensä ääreltä mustan veen
"Miksi mulla ei voi olla helpompaa?
Millä ihmeen ilveellä naisen seuraa saan?"

Silloin kuuli hän moottorin pärinää
Tunsi sielussaan outoa värinää
Se aikaan sai hänessä muutoksen
Heitti fillarin ojaan ja poltti sen
Hän vaihtoi verkkarit farkkuihin
Myi mehtää ainakin hehtaarin
Osti buutsit ja nahkarotsinkin
Ja sen tärkeistä tärkeimmän tietenkin

On muuttanut miehen täysin tää
Kun kotia päin hän päräyttää
Käsi kiertyy kaasarin kahvassa
On vääntöä koneessa vahvassa

Kun on illalla karkelot lavalla
Hän pihalle kurvaa tavalla
Jota kateelliseks tietengin
Tekee kokonaisen mopojengin

Kromi kiiltää ja putket on mutkalla
Ja jengi on aivan tutkalla
Hän on sankari illan ja tietää sen
Saa kyytiinsä kauneimman beiben
Siinä venähti naama kaikilta
Kun kuningas poistui paikalta
Myös illan bändi on ihmeissään
Kun ei niistä kukaan tänään välitäkään