IRC-Galleria

Meillä kaikilla on kuvitelmia itsestämme. Toisilla vääristyneempiä tai pahempia kuin toisilla. Voit olla oman pääsi sisällä vaikka mitä, mutta toisen mielestä olet juuri sellainen kuin käyttäydyt häntä kohtaan. Joitain asioita voi korjata pienellä sanalla 'anteeksi', mutta luonteellesi et voi mitään. Monet esittävät olevansa jotain muuta kuin oikeasti ovat. Kukaan ei jaksa vetää sitä roolia koko loppuelämäänsä. On tärkeää, että saa olla hyväksytty juuri omana itsenään. Ihmiset potevat kiltin tytön tai pojan syndroomaa ja muuttavat itseään tullakseen hyväksytymmiksi. Onhan se ihanaa, kun kaikki rakastavat minua, mutta mitä väliä sillä on, kun siinä ei ole mitään ihmeellistä. Paljon ihanampaa on, kun joku rakastuukin huonoihin puoliini. Silloin hän on special ihminen minulle. Hän ei pelästy, vaan kiinnostuukin enemmän. Rikkoo sen muurin, jota olen vuosikausia rakentanut. Silloin saan olla luonnonlapsi, hengittää enkä joudu tukahduttamaan itseäni. Onneksi ympärilläni on ihmisiä, joiden kanssa saan olla juuri sellainen kuin olen. Kiitos teille siitä.

Siitä on jo sen verran aikaa, että saa nähdä mitä siitä enään muistan. Olin orjallinen ballerina. Toteutin aina jokaisen korjauksen niin tarkkaan kuin vain pystyin. Treenatessa kaikki muu maailma unohtui. Se oli varmasti hyvää vastapainoa koululle. Balettisalissa oli parhaimpina hetkinä vain minä, tanssi ja musiikki. Yleensähän se ei niin ollut, vaan siellä oli myös kilpailijoita ja huutava valmentaja. Olin varmaan aika tyypillinen ballerina. Elelin kauniissa satumaailmassani, jossa muun maailman epäkohdat eivät näkyneet. Uskoin auktoriteettejä kyseenalaistamatta ja siksi pääsin niin pitkälle. Minun ei tarvinnut ajatella itse, sillä olin opettajien ja koreografien luomus. Toteutin heidän haaveitaan. Siinä vaiheessa, kun otti ensimmäisen askeleen pois balettimaailmasta, eteen avautui sellainen maailmankaikkeus, ettei yksinkertaiseen balettimaailmaan voinut enään palata. Toisinaan sinne on välillä ikävä, koska kaikki maailman pahuus ei ulottunut sinne asti. Sain suljettua edes jotain oman pääni ulkopuolelle ja purin tanssiin monia tunteita. Balettimaailma eristi minut kuitenkin liikaa tavalliselta maailmalta ja muut ystävät jäivät pienemmälle huomiolle. Jossain vaiheessa rupesin eristäytymään myös balettiystävistäni, koska hekin veivät liikaa huomiota omasta tanssistani. Olin iloinen ja seurallinen muiden kanssa, mutta itseni sisällä olin yksinäinen, koska en voinut puhua kenenkään kanssa heikkouksistani. Minun piti olla vahva kaikkien edessä. Kun muut itkivät, niin minä en tuntenut mitään, koska purin tunteeni muulla tavoin. Lisää aiheesta ehkä joskus.

"Kauneus on katsojan silmässä" pitää paikkaansa, mutta laajentaisin sen ja sanoisin että kauneus on persoonan aivoissa. Aistimme kauneutta koko kropallamme. Kuulemme ihanan äänen joka saa meidät hyvälle tuulelle - tuntemaan hetken kauniiksi. Millainen on kaunis tuoksu tai maku? Saan niistä heti mielikuvat nenääni ja kielelleni. Siinä mielessä yhdyn vanhaan sanontaan, että mielestäni kaikilla ihmisillä on kyllä kauniit silmät. Toisilla ne ovat vain kauniimmat minun mielessäni. Jokaisesta ihmisestä saa ulkoisesti kauniin nykyaikana. Se voi vaatia toisilta enemmän aikaa, vaivaa tai kirurgin veistä, mutta silmiä miellyttävän symmetrian tai kokonaisuuden voi loihtia jokaiselle ankan poikaselle. Ulkoinen kauneus voi olla kirous. Kaikki näkevät vain pinnan ja tekevät sen perusteella johtopäätöksensä. Tottakai, kun näkee uuden ihmisen ensimmäistä kertaa elämässään vastatusten, niin ensivaikutelma tulee pitkälti ulkonäön perusteella. Siisti, luonnollinen, ryhdikäs, sporttinen jne. - ulkonäkö kertoo paljon elämäntavoista, itsetunnosta ja arvoista, mutta sillä voi myös huijata ihmisiä tehokaasti. Pinnan alla oleva kauneus, joka huokuu sisäisesti kauniista ihmisestä leviää koko ympäristöön. Jokainen haluaa siitä palasen ja siksi toiset pitävät sisäisen kauneutensa enemmän piilossa eivätkä halua jakaa sitä kaikille. Mitä he pelkäävät? Voiko sisäinen kauneus loppua kesken tai kadota? Mielestäni ei. Todellinen sisäinen kauneus voi vain levitä. Ulkoista kauneutta voi ostaa ja se voi olla toisen tai omissa silmissä katoavaista. Todellinen Kauneus ei kuitenkaan koskaan häviä kokonaan maailmasta. Aivomme löytävät sitä aina yllättävistä ja selittämättömistä paikoista.

Eurooppalainen elämännautiskelija, latino skandinaavisessa valepuvussa, syvällinen vastausten etsijä, vallaton prinsessa, tässä hetkessä täysillä elävä luonnonlapsi, herkkä ja vahva, tunteikas tanssijatar, "normaaleja" provosoiva, hymyilevä masokisti, läheisyyttä kaipaava kissa, itsenäinen maailmanmatkaaja, kotona viihtyvä party animal, rakastettava ja vaikea. Jatkan listaa myöhemmin.

Miten päästä vanhojen asioiden yli? Sanotaan että aika kultaa muistot. Jokaisella on hyviä ja huonoja tunteita asioista ja ihmisistä. Ne jäävät kummittelemaan mieleen sekä hyvässä että pahassa. Monet haluavat palata vanhaan eivätkä näe kaikkea muuta hyvää mitä elämällä on tarjottavana. Jotkut etsivät hetken lohdutusta, jottei heidän tarvitsisi käsitellä asioita heti. Kriisit ovat muutoksen aikaa ja ihminen tarvitsee niitä. Oma elämä, käytös ja varsinkin opitut arvot pitää kyseenalaistaa aika ajoin, jotta pääsisi eteenpäin itsensä kanssa. Omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa vain nyt. Minä teen oman elämäni enkä alistu muiden haaveiden toteuttajaksi. Vanha aika ei koskaan palaa, vaikka samoihin ihmisiin ja asioihin voikin palata tai pysyä niissä koko loppuelämän. Ihminen kehittyy ja kasvaa koko ajan. Maailma muuttuu kiivasta tahtia, ja pieni ihminen ei aina pysy sen kehityksen mukana. Mitä lähempänä maata hän on, sitä helpompi hänen on rakentaa itselleen kestävä ympäristö, joka ei romahda pahimmassakaan kriisissä. Hän pystyy luomaan oman maailmansa ja elämänsä juuri sellaiseksi kuin itse haluaa eikä ole muiden vietävissä. Kaikkea ei kuitenkaan koskaan halua saada ja loppujen lopuksi minullekin riittää niin yksinkertaiset asiat kuin henkinen läsnäolo, lämpö ja turva. Luulin ennen niiden asioiden löytyvän ulkopuoleltani, mutta nehän onkin rakennettu sisääni. Ihminen voi olla fyysisesti tässä, vieressäni tai puhelimen toisessa päässä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä ellen tunne itseni tai hänen olevan henkisesti läsnä. Avantouinnin jälkeen on lämmin olo nakuna pakkasessa ja lämpimässä huonessa voi palella, jos on sisäisesti kylmä. Turvallisuuden tunne löytyy vain päämme sisältä. Jos tätä kaoottista maailmaa ajattelee tarkemmin niin tajuaa, että ulkopuolisten uhkien määrä on loputon. Turvallisuuden tunteen saa itselleen vain luottamalla itseensä, muihin ihmisiin ja tähän maailmaan. Maailmassa on paljon pahaa, mutta täältä löytyy paljon hyvääkin. Onni löytyy paljon lähempää kuin luulemmekaan.

Yksin olo voi olla ihanaa. Ei tarvitse ottaa ketään huomioon ja saa olla juuri niinkuin itseään huvittaa. Ei tarvitse antaa itsestään mitään kenellekään. Olen erittäin sosiaalinen ihminen ja ihmiset yleensä viihtyvät lähelläni hyvin, koska huomioin heitä ja yritän ymmärtää mitä he tarvitsevat. Hyville ihmisille haluan antaa säteilyäni, ja jakamalla iloa ympärilleni, saan sitä myös paljon takaisin. Kaikkia ei voi kuitenkaan auttaa ja kaikille ei riitä aikaa tasapuolisesti. Joskus tämän aina unohtaa ja energiavarastot loppuvat. Silloin ne pitää ladata jotenkin uudelleen. Yksi tapa on nukkua tai miettiä maailmaa yksinään hiljaisuudessa. Tämä tapa johtaa kuitenkin joskus yksinäisyyden tunteeseen ja eristäytymiseen muusta maailmasta. Jokainen tietää, että omat murheet pienenevät, kun ne saa jakaa toisen ihmisen kanssa, joka hyväksyy sinut sellaisena kuin olet. Sinulle suuret ongelmat muuttuvat pienemmiksi asioiksi toisen kautta, koska loppujen lopuksi et olekaan niin uniikki tunteiden suhteen kuin luulet. Melkein jokainen ihminen on joskus tuntenut samalla tavalla kuin sinä nyt. Monesti riittää, että on kuuntelija, joka ymmärtää ja antaa sinun löytää omat vastauksesi. Viisas ihminen osaa esittää oikean johdattelevan kysymyksen, kokemuksen tai ajatuksen. Jotkut osaavat käydä tätä keskustelua itsekseen itsensä kanssa, ja silloin ei tarvitse koskaan tuntea yksinäisyyttä, vaikka olisikin yksin.

"Taide on jonkin kauniin luomista tyhjästä". Tämän lauseen kuulin joskus 10 vuotta sitten televisiosta. Monet taiteilijat ovat kuitenkin osoittaneet sen vääräksi. Taiteen ei välttämättä tarvitse olla kaunista. Pääasia, että se herättää tunteita. Itse maksaisin kuitenkin mielummin jumaluutta hipovasta ja aisteja mielyttävästä taiteesta kuin unettavasta tai kuvottavasta taide-elämyksestä. Nykyään eläinrääkkäyskin on taidetta, vaikka minun mielestäni se on vain sairasta. Miten ihminen voi olla niin julma, että kiduttaa toisiaan ja heikompiaan? Miten minäkin voin kävellä turkki päällä? Toivon todellakin Suomeen lämpimämpiä talvia. Näin juuri miten eläin nyljetään elävältä. Hyi helvetti. Pakko se on mennä ostamaan joku uusi talvitakki. En kyllä näe yhtään parempana vaihtoehtona tekokuituista toppatakkia, joka ei koskaan hajoa luontoon ja on teetetty kehitysmaassa. Kun ilmat kylmenevät löydän itseni tietenkin villakangaskaupasta. Ajan puutteen tiedostaen marssin frendin vaellustarvikeliikkeeseen, johon minun piti mennä jo pari viikkoa sitten. Sitten voin taas hyvillä mielin nauttia ilmaisesta Jumalan luomasta taiteesta - luonnosta, joka elää - ainakin toistaiseksi.

Kuinka moni ihminen kuuntelee rehellisesti sydämensä ääntä? En tunne yhtään. Jokaikiseen ihmiseen vaikuttaa ulkopuoliset ärsykkeet. Monille ne ovat niin tiedostamattomia, että he luulevat olevansa täysin riippumattomia muista ihmisistä ja yhteiskunnasta. Mitä hienoa siinä on, että pärjää yksinään? Jos sinä et ole riippuvainen kenestäkään niin kukaan ei ole riippuvainen myöskään sinusta. Joten elämälläsi ei ole sen suurempaa merkitystä. Mitä tärkeämpi olet jollekin sitä riippuvaisempi olet siitä/hänestä. Ainakin niin sen pitäisi mennä. Toisaalta jos jokin on tärkeää sinulle et välttämättä ole riippuvainen vaan vapaa siitä/hänestä. Niinkin sen pitäisi mennä.

Kertokaa ihmiset mitä seksuaalisuus on. Minulle se on rakkautta ja intohimoa, joka muuttuu koko ajan elämän varrella. Tietoisuutta siitä mitä on ja mitä haluaa. Miksi jonain päivänä joku kiihottaa äärimmäisen paljon ja toisena se ei saa mitään kemiallista reaktiota aikaan kropassa? Miksi joku joka ei sovi sinulle ollenkaan saa sinut nousemaan ilmaan ja olisit valmis tekemään mitä vain hänen vuokseen? Miksi hylkäät hänet joka olisi järjellä ajateltuna paras kumppani? Miten vanha pariskunta jaksaa toisiaan vielä 50 vuoden jälkeen? Siinä on menty monen kompromissin yli. Oltu epäitsekkäitä ja puhuttu omista tunteista ja mielihaluista. Arvostettu toista kaikkine heikkouksineen ja vikoineen. Lopulta ehkä kiinnytty juuri siihen epätäydellisyyteen, joka luo kontrasteja elämään. Jotain minkä yli taistella. Toisaalta on saanut rauhan itselleen ja löytänyt paikkansa toisen vierestä. Hän ei hylkää ikinä, vaikka et olekaan täydellinen. Toista sukupuolta on joskus vaikea ymmärtää. Toisen ihmisen traumoista puhumattakaan. Hän joka ei ymmärrä eläköön onnellisessa tiedostamattomuudessaan. Minulle se ei vain riitä.

En muista milloin olin viimeksi stadissa heteroyökerhossa tanssimassa. Tänään päädyin barssiystävieni kanssa Stokcholmiin. Tuli tanssahdeltua korokkeella ja pidettyä hauskaa miesten ilmeiden ja naisten mustasukkaisuuden kustannuksella. Mikä ihme tätä alemmuudentuntoista kansaa vaivaa? Mä en vaan jaksa tuollaisia ihme wannabetyyppejä mitä yöelämässä hilluu. Suomessa miehet juovat itsensä kauniiksi ja rohkeiksi ja naiset ovat valmiita hinkkaamaan miehen munia saadakseen hyväksyntää ja kelvatakseen edes yhdeksi yöksi. Missä on terve itsetunto? Ei tarvitse taas vähään aikaan mennä tuota touhua katselemaan. Omassa kodissani saan valita seurani ja keskustella syvällisistä asioista älykkäiden ihmisten kanssa takkatulen ääressä. Mikä parasta, saan valita hyvää musiikkia tanssiakseni enkä haise tuhkakupilta kotiin tullessani. On paljon arvokkampaa ja mielenkiintoisempaa pohdiskella itsensä kanssa mihin tuota kaikkea narsismin pönkittämistä tarvitsee. Silloin pääsee sen sonnan yläpuolelle ja pystyy kontrolloimaan tyydyttymättömiä tarpeitaan. Tottakai välillä pitää irroitella ja nähdä uusia ja outoja ihmisiä ettei vallan mökkihöperöidy, mutta mitä hemmetin järkeä on tuhlata energiaansa turhamaisten ihmisten keskellä. Mielummin kanavoin huomioni ihmiseen, jonka voin kasvattaa kauniimmaksi ja vahvemmaksi huomenna hyvien yöunien jälkeen.