IRC-Galleria

Olen iso pukki. Tukeva kuin tukki.

Niin se vuosi vierähti...ainakin melkein. Tai itseasiassa kolme. huh huh. Toissapäivänä löysin ensi kertaa rypyn. Se oli pahasti traumatisoiva hetki. En tiedä miten tästä eteenpäin. paljonkohan ne oilofuleitkin ja muut sellaset rasvat maksaa? missä niitä myydään? kehtaako sellasia ostaa? Onko ne noloja tavaroita, niinkuin esim kondomit ja tena ladyt? Kuulin, että yks tyttö oli tullu raskaaksi, kun sen mies ei ollut kehdannu ostaa kondomeja, joten joskus noloudella on vakavat seuraukset.
Enkä minullakin on ensi vuonna tähän aikaa kasvoissa Yhdysvaltojen tiekartasto, jos en rohkaise mieltäni ja astu sisään aikuisen naisen citysokos maailmaan.

Hain töitä. En saanut. Jos joku haluaa palkata mut niin ottakaa yhteyttä vaikka tänne. Palkalla ei ole niin väliä, kunhan se tulee säännöllisesti ja sitä on paljon.

Olen ollut kaksi päivää tuottajana. Se on kivaa. Saa käskyttää poikia. Vaikka sitähän minä muutenkin päivittäin teen.

taidan lähteä petiin. Aikuinen nainen tarvitsee kauneusunensa.

PS. Nyt jos vielä joskus, ikinä, koskaan kukaan kysyy multa missään asiassa papereita niin kehoitan ostamaan silmälasit.

Loppu.

Silmässä on ripsi. Tein tänään kiisseliä. Panoraamasta ei sitt koskaan tullu yhtään mitään ja se pistää hiukan kismittämään. Lunta on sitt viimeinkin taas saatu, hiihtämään siis pääsee, mutta vihaan hiihtämistä, joten ei iloa sitäkään.

Joulu oli ja meni. pukkia ei tänääkään vuonna näkynyt, paitsi huoltoasemalla kahden mäyräkoiran seurassa. Kuusi on vielä pystyssä ja minä myös. Semmosta se on.

Tänään taas sain tuntea itseni niin kovin tärkeäksi kun menin kouluun ja sytytin pari kynttilää (ja siis ei muuta). Tätäkö tämä elämä on. Tälläistäkö on tulevan medianomin arki. Hurjaa on. Mutta sainhan puuroo.

Tuossa äsken olin varsin reipas ja tein hedelmäsalaattia. Se on terveellistä ja piristää näin synkkänä vuodenaikana.

Tänään on ollut niin harvinaisen totaalisen kuollut päivä, etten jaksa edes kirjoittaa päiväkirjaa.
No olihan tuo kovis päässy mäkkärille, mutta SO WHAT EI VOIS VÄHEMPÄÄ KIINNOSTAA!!!!!!!

Kävinhän mä kaupassa ja ostin ruokaa 66.lla eurolla. Se on aika paljon.

Puparissa oli joku yksilö joutunut puukotuksen uhriksi...toivottavasti ei ole kukaan tuttu, kun tunnetusti siellä hoodeilla on tullut joskus pyörittyä ja tuttujakin siellä taitaa majailla...

Unille vois painua...

Ainiin pitäs viikonlopun aikana tehdä loppuun kohtausanalyysi...tai siis oon toki reippaana koululaisena sen jo tehnyt, mutta puhtaaksi pitäs kirjottaa...mutta onhan tässä tätä aikaa...valokuviakin pitänee räpsiä.

Joo, taas meni jollain puoli minuuttia elämästä hukkaan tän lukemisessa. ONNITTELUT SIITÄ.

Jumi on hiukan helpottanut. ihan siistiä.
Jouluostoksetkin on nyt tehty, joten kai tää sitt on ihan hyvä tilanne

Mitäs tässä tänäänkään muuta kuin pääjumia. Alkaa jo kylästyttäätää, mutta kaipa kaikkeen tottuu. TAI SITT EI!!!!!!!!!!!!!!!! fckfckfckfckfck

Voi luoja tolle naiselle on tehty jotai 60 kauneusleikkausta (siis telkassa olevalla).... kyllähän mullekkin ehkä vois....vaikka enemmänkin.....

Pitihän se tietää, ettei se reissu sinne synnin pesään hyvin pääty. Nyt on mieli täynnä likaisia kuvia, rahat on loppu ja pää ei käänny. Ei hyvä, ei lainkaan. Siis ei nimittäin käänny ihan oikeest, pää on jumissa (se nyt toisin ei sinänäs ole mitään uutta...)
Mulla saattaa olla se luutumistauti, ehkä se alkaa niskasta, huomenna ei stt taivu polvi tai jotain.
Joo lääkäriin kai se on mentävä. ei kaa tää ihan normaalia ole... VAI ONKO? Kai kaikki on normaalia, tai sitt mikään ei ole. Kuka senkin määrää.. Jos jossain vaikka on joku planeetta, missä kellään ei kääänny pää. Voihan se niinkin olla.
Lääkettä vaan on vedettävä napaan...ehkä se tästä. Tai sitt ei. Jos ei niin sitt on ostettava niskatuki. Paljonkohan sekin maksaa....

Parempaa huomista odotan.

Tänään pitäis lähteä tuonne toiseen mun paikkakunnat ja alueet mestaan eli Jyväskylään. Saa nähdä miten tällainen susirajan asukki siellä suurkaupungin vilskeessä ja urbaaneilla kaduilla betonihelvetin keskellä pärjää...
Tokkopa siellä uskaltaa edes illan pimettyä ulos lähteä, kuuluu olevan sen verran vaarallisia kulkijoita noissa metropoleissa. Niin ja tottakai, eksyyhän sinne.
Valoisan aikaan voi käydä hiukan nähtävyyksiä pällistelemässä paikallisen oppaan johdatuksella.

Siellä eivät tähdet tuiki eikä kuu loista, vaan mainosvalot piirtyvät taivaanrantaan. Ei se ole pienen ihmisen paikka, ei siellä jätetä edes hiekotuksen reunaan kulkuväylää potkurille. Voivoi mitähän tästäkin nyt tulee....