IRC-Galleria

Hei pliiis antakaa mulle joku sellanen raketti, jolla pääse johonkin kaukaiselle planeetalle pakoon BB.tä!!! Pikaisesti kiitos ennekuin hajoaa pää. Kun ei nykyään voi edes kahviaan nauttia, saatika telkkaria avata ilman että jostain tunkee jotain helvetin bb.tä...tai niiden tissejä, perseitä tai kavalia paljastuksia menneisyydestä. YÖK. OKSENNUS.
Siis ihan oikeesti, kuka sitä katsoo??? Ja jos joku katsoo niin voisitteko kiltit perustella minulle. Mulle ei yksinkertaisesti valkene mitä helvetin mieltä on tuijottaa telkasta miten jotkut vitun idiootit jauhaa paskaa tai ryyppää tai nukkuu tai jotain yhtä säteilevää. Mieluummin sitä tuijottaa vaikka ikkunasta naapurin autoja tai tyhjää seinää.

Siis mulla on varmasti joku vakava asennevamma, mutta mua ällöttää sellaset helvetin lahjattomat paskat, jotka käyttää koko aikansa ja energiansa siihen, että ne yrittää olla jotain erikoisia KUN NE EI OIKEESTI OO!!! Ja sitt pitää vielä mennä telkkariin esittelemään omaa aivottomuuttaan. Voi helvetin helvetti. Miksei nykyajan ihmiset voi olla rehdisti tavallisia pulliaisia. Mitä vikaa siinä on???? Ei mitään, kun se kelpaa mullekkin!!!!!!!!!!!!!!!! Ja miks MIKSI OI MIKSI jollakin voi olla hinku mennä johonin bb.hen. Tän maailman tilasta kertoo tosi surullista tarinaa se, että sinne oikeesti ihmiset haluaa ja hakee ja sinne on oikein tunkua. Voi luoja. Ja sitten toiset vielä kattoo niitä.

Ei vaan. Kattokaa ihan mitä haluutte. MULLE ON AIVAN SAMA!!!!!!!! Kunhan vaan lähetätte mulle sen raketin.

KIITOS!

Voi taivahan talikynttilät. Paremmin en sano, enkä huonommin.
Poikaluokka tuijottaa mua. Kuolleet soittele tänne. Postimies ei muistanut minua. naapurin tädillä oli hallusinaatio. Aika friikkiä. Ja kaiken muun lisäksi mun koneeni turvallisuus on uhattuna. Kuka sitäkin nyt uhkaa??? Uskomatonta.

Voi jumalauta, mulle ei ollu tullu vuorokauteen yhtään kommenttia. Perkele vihaan kaikkia! Tiiän missä asutte ja tuun rikkomaan teijän polvet. Oliko tarpeeks uhkaavaa, KOMMENTOIKAA MINUA. Jos kukaan edes jaskaa lukea toisten päiväkirjamerkintöjä...puuh

Niin mitäs muuta. Viikonloppu alkaa olla vietelty. Kyllä on taas ollu niin rankkaa ja rajua, etten kehtaa tänne yleisellä sivustolle edes kertoa mitä kaikkea oon rietastellu. Tulee pian syytteitä.
No joo...jos rehelisiä ollaan, niin eipä tässä sen kummempaa, kuin, että näin puussa apinan, joka säikytteli varpusia.

Viikko on vierähtänyt. Synti on tehty ja paketissa. Pihalla on tavattu 11-vuotiaita äitejä, vaikka niiden isosiskojen kuukautiset ei ole vielä edes alkanut (mihin tämä maailma menee).

Olen iso pukki. Tukeva kuin tukki.

Niin se vuosi vierähti...ainakin melkein. Tai itseasiassa kolme. huh huh. Toissapäivänä löysin ensi kertaa rypyn. Se oli pahasti traumatisoiva hetki. En tiedä miten tästä eteenpäin. paljonkohan ne oilofuleitkin ja muut sellaset rasvat maksaa? missä niitä myydään? kehtaako sellasia ostaa? Onko ne noloja tavaroita, niinkuin esim kondomit ja tena ladyt? Kuulin, että yks tyttö oli tullu raskaaksi, kun sen mies ei ollut kehdannu ostaa kondomeja, joten joskus noloudella on vakavat seuraukset.
Enkä minullakin on ensi vuonna tähän aikaa kasvoissa Yhdysvaltojen tiekartasto, jos en rohkaise mieltäni ja astu sisään aikuisen naisen citysokos maailmaan.

Hain töitä. En saanut. Jos joku haluaa palkata mut niin ottakaa yhteyttä vaikka tänne. Palkalla ei ole niin väliä, kunhan se tulee säännöllisesti ja sitä on paljon.

Olen ollut kaksi päivää tuottajana. Se on kivaa. Saa käskyttää poikia. Vaikka sitähän minä muutenkin päivittäin teen.

taidan lähteä petiin. Aikuinen nainen tarvitsee kauneusunensa.

PS. Nyt jos vielä joskus, ikinä, koskaan kukaan kysyy multa missään asiassa papereita niin kehoitan ostamaan silmälasit.

Loppu.

Silmässä on ripsi. Tein tänään kiisseliä. Panoraamasta ei sitt koskaan tullu yhtään mitään ja se pistää hiukan kismittämään. Lunta on sitt viimeinkin taas saatu, hiihtämään siis pääsee, mutta vihaan hiihtämistä, joten ei iloa sitäkään.

Joulu oli ja meni. pukkia ei tänääkään vuonna näkynyt, paitsi huoltoasemalla kahden mäyräkoiran seurassa. Kuusi on vielä pystyssä ja minä myös. Semmosta se on.

Tänään taas sain tuntea itseni niin kovin tärkeäksi kun menin kouluun ja sytytin pari kynttilää (ja siis ei muuta). Tätäkö tämä elämä on. Tälläistäkö on tulevan medianomin arki. Hurjaa on. Mutta sainhan puuroo.

Tuossa äsken olin varsin reipas ja tein hedelmäsalaattia. Se on terveellistä ja piristää näin synkkänä vuodenaikana.

Tänään on ollut niin harvinaisen totaalisen kuollut päivä, etten jaksa edes kirjoittaa päiväkirjaa.
No olihan tuo kovis päässy mäkkärille, mutta SO WHAT EI VOIS VÄHEMPÄÄ KIINNOSTAA!!!!!!!

Kävinhän mä kaupassa ja ostin ruokaa 66.lla eurolla. Se on aika paljon.

Puparissa oli joku yksilö joutunut puukotuksen uhriksi...toivottavasti ei ole kukaan tuttu, kun tunnetusti siellä hoodeilla on tullut joskus pyörittyä ja tuttujakin siellä taitaa majailla...

Unille vois painua...

Ainiin pitäs viikonlopun aikana tehdä loppuun kohtausanalyysi...tai siis oon toki reippaana koululaisena sen jo tehnyt, mutta puhtaaksi pitäs kirjottaa...mutta onhan tässä tätä aikaa...valokuviakin pitänee räpsiä.

Joo, taas meni jollain puoli minuuttia elämästä hukkaan tän lukemisessa. ONNITTELUT SIITÄ.