IRC-Galleria

Taas yön hiljaisuuteen herään.
Missä nyt oot, tiedä en.
Oot kuitenkin lähelläin, sydämessäin.
Äänesi mä kuiskausena tuulessa kuulen
ja hymyssä taas silmäni suljen.

On vielä pimeää
kun matkaan yössä kotiin päin
Vettä sataa hiljalleen
en jaksa kiiruhtaa
Ei mua kukaan oota kuitenkaan

Järvelle suuntaan askeleet
vaikka sade mut täysin kastelee
Pysähdyn rantaan miettimään
elämä tää on pelkkää näytelmää
Roolit muuttuu
ja aikaisempi unohtuu

Tahdon huutaa
vain pimeys seuranain
Tahdon huutaa
epätoivon pois sisältäin

Väsynyt katse harhailee
etsii valoa pimeyteen
Ei ole huomista
ei tulevaa
Ei mitään mihin
tarttua turvautuen

Liian useasti sen kokenut oon
mut yksin kylmästi
jätetty on
On niin kovin vaikeaa
aina vain pettyä uudestaan
Siihen totu ei milloinkaan

Tahdon huutaa
vain pimeys seuranain
Tahdon huutaa
epätoivon pois sisältäin

Pimeys ympärilläin
huudan tyhjyyteen
Poskeltani pois
pyyhin kyyneleen

Kaiken tuon muistan mistä puhuttiin,
unohtaa en kai sitä voisikaan.
Sinä tuot lohdun tummaan maisemaan,
olet kallein päällä maan.

Sumujen siltaan katseeni luon
ja sun toivon saapuvan luokseni mun.
Aaamusta iltaan kun yksin oon,
tunnen kaipuun suurimman.
Sydän särkyä saa,
mereen hukkukoon maa.
Vaan yksi vain on varmaa.
Missä tahansa oot,
minne tahansa meet,
sua aina ootan luokseni vaan.

Kaikki vain katoaa ajan taa.
On kuin huominen ei koskaan tulla vois.
Ei enempää voi menettää yksikään,
kuin se joka multa vietiin pois.

Kuka nyt kanssas jakaa huomisen?
Kuka nyt kanssas valvoo yön jutellen?
Kuvaasi katselen, oot sydämessä vieläkin.

Et unta saa,
et itseäsi ehjäksi saa.
Maailma sua lisää hajottaa.
Et uskalla ottaa askelta ulkomaailmaan.
Et usko enää hyvyyteen.

Sä näytit mulle vesisateen.
Sä näytit mulle auringonpaisteen.
Opetit kuinka vesisateen voi
hukuttaa auringonpaisteeseen.
Älä koskaan lähde ja vie mennessäsi
sitä aurinkoa jonka toit maailmaani.

Vaikka maailma tää kuinka muuttuu,
sulle mun sydämeni aina kuuluu.

Lähtösi jälkeen olin varma,
sut menetin.
Pelko, epävarmuus ja yksinäisyys
se oli pitkä iäisyys.
Nyt sut takaisin sain,
kyyneleen kuivaan poskeltain.
En ois jaksanut enää kauempaa.
Älä luotani lähde enää uudestaan.