IRC-Galleria

Nämä sivut ovat tarkoitettu sinulle ja perheellesi, kun olet tulossa Jorvin lastenosastolle suunniteltua toimenpidettä varten. Sivujen tarkoituksena on tutustuttaa sinut siihen, mitä sairaalassa tapahtuu, jotta sinulla olisi hyvä ja turvallinen mieli, kun tulet hoitoon osastollemme.


Veera kertoo sivuilla, millaista hänellä oli lastenosasto L1:llä lääkärin ja omahoitajien hoitaessa häntä. Lopussa on erityisesti vanhemmillesi suunnattu osuus, jossa kerrotaan lyhyesti mitä omahoitajakäytäntö tarkoittaa.

Hei, olen Veera. Kerron nyt sinulle siitä, kun menin Jorvin lastenosasto L1:lle toimenpidettä varten.

Aamulla menimme äidin kanssa lastenosastolle. Meidät otti vastaan omahoitajani Heidi, joka olikin tuttu jo aikaisemmalta käynniltä, jolloin minulle ja äidille oli kerrottu tulevasta toimenpiteestä.

Omahoitajani ohjasi meidät päiväsaliin, jossa juttelimme tulevan päivän tapahtumista. En ollut saanut aamulla syödä enkä juoda mitään ja se harmitti minua. Omahoitajani kertoi minun pääsevän melko pian toimenpiteeseen ja sen jälkeen saisin ainakin juotavaa, jos minulla ei olisi paha olo.

Omahoitajani näytti minulle huoneeni, jonka ovessa oli Kengun ja Ruun kuva. Myös oman sänkyni vieressä ja kaappini ovessa oli kuvia Nalle Puh sadusta. Huoneessani oli kaksi sänkyä, joista toinen oli varattu minulle.
Omahoitajani antoi minulle vaatteet toimenpidettä varten. Vaatteet olivat aika hassut, sillä mekonnäköinen paita oli takaa kokonaan auki. Sain jättää paidan alle omat pikkuhousut, mutta muut vaatteeni äiti laittoi minulle varattuun kaappiin.

Äiti nosti minut sänkyyn istumaan ja ranteeseeni laitettiin saman näköinen ranneke kuin kesällä huvipuistossa

Omahoitajani laittoi käteeni rasvaa, jota hän kutsui taikarasvaksi, koska se puuduttaa ihoa. Sain myös lääkkeitä, jotka tekivät oloni hassuksi ja minua alkoi väsyttää. Oloni oli turvallinen, kun äiti oli vieressäni ja kainalossani oli lempileluni, Turre-koira. Turre sai olla koko ajan vieressäni sängyssä.

Äiti ja omahoitajani työnsivät yhdessä minut sängyllä pitkää käytävää pitkin heräämö-nimiseen paikkaan. Perille päästyämme äiti antoi suukon poskelleni, vilkutti ja kertoi tulevansa hakemaan minut omahoitajan kanssa toimenpiteen jälkeen.

Heräämön mukavat hoitajat tulivat luokseni. Minä nukahdin toimenpiteen ajaksi. Kun heräsin, omahoitajani tuli hakemaan minua. Äiti odotti minua käytävällä heräämön ulkopuolella ja käveli sänkyni vierellä palatessamme lastenosastolle.

Oloni oli vielä uninen ja oli mukavaa päästä takaisin omaan huoneeseen. Huoneeseen päästyämme loikoilin sängyssä lepäämässä ja äiti kävi hakemassa päiväsalista ja käytävältä kirjoja ja videoita katseltavaksi.

Minulla oli toimenpidettä varten annettujen lääkkeiden takia vähän huono olo ja omahoitajani lupasi, että saisin ruokaa, kun oloni tulisi paremmaksi. Hoitaja kyseli myös, onko minulla kipuja ja lupasi kipulääkettä heti, jos niitä tulisi. Huono olokin alkoi pian helpottaa ja pääsin äidin syliin lukemaan kirjaa.

Iltapäivällä nukuttuani vähän aikaa voin jo paremmin ja jaksoin kävellä hoitajan kanssa vessaan. Omahoitajani Heidi näytti minulle seinällä olevan Nalle Puhin kotimetsän suuren puun, jossa oli osaston kaikkien hoitajien kuvat.

Heidi kertoi työvuoronsa päättyvän pian ja minun saavan toisen omahoitajan. Katsoimme puusta yhdessä uuden omahoitajani, Johannan, kuvan, ja myöhemmin Johanna tuli tervehtimään minua ja äitiä huoneeseeni. Illalla vielä mummo ja vaari tulivat katsomaan minua ja he toivat minulle kortin, jonka serkkuni oli itse tehnyt. Se teki minut iloiseksi.

Illalla olin vielä kovin väsynyt toimenpiteestä, ja äiti, lääkäri ja omahoitajani sopivat, että jäisimme osastolle yöksi. Minua sairaalaan jääminen ei surettanut, kun äitikin saattoi jäädä viereeni patjalle nukkumaan. Olimme äidin kanssa vähän kuin retkellä, ja sain vielä herkutella mehujäätelöllä.

Mennessämme nukkumaan omahoitajani Johanna tuli sanomaan meille hyvää yötä. Omahoitajien tilalle tulivat yön ajaksi yöhoitajat huolehtimaan meistä. Nukahdin pitkän päivän jälkeen Turre-koiran viereen.

Aamulla omahoitajani Heidi tuli kysymään vointiani ja kertoi, että minulle tehty toimenpide oli sellainen, että voisimme tänään lähteä kotiin, koska oloni oli aivan hyvä. Heidi toi minulle ja äidille aamupalaa, ja sen jälkeen myös lääkäri kävi katsomassa miten voin.

Saimme luvan lähteä kotiin, mutta sitä ennen omahoitaja kävi vielä kertomassa, miten minua piti hoitaa kotona. Hoito-ohjeet hän näytti käsinukeilla, ja se oli kuin olisi ollut oikeassa teatterissa. Ymmärsin kaikki ohjeet helposti, ja saimme ne myös paperille kirjoitettuina. Kiitimme äidin kanssa omahoitajaani hyvästä hoidosta, ja vilkutin hoitajille kävellessämme heidän kansliansa ohi.

Toivon, että kertomukseni auttaa sinua valmistautuessasi Jorvin lastenosasto L1:lle menoon, ja että sinulla on sairaalassa turvallinen olo lääkäreiden ja omahoitajien hoitaessa sinua.

Vanhemmille

Jorvin lastenosastolla L1 omahoitajakäytäntö perustuu yksilövastuiseen hoitotyöhön jossa noudatetaan yksilöllisyyden, perhekeskeisyyden, turvallisuuden ja jatkuvuuden periaatteita. Osaston jokaiselle lapselle nimetään omahoitaja, joka on vastuussa lapsipotilaan ja hänen perheensä kokonaishoidosta. Toimenpiteeseen tuleva lapsi tapaa lähes aina tulevan omahoitajansa pre-operatiivisella eli toimenpidettä edeltävällä käynnillä. Lapsen hoitojakson aikana lapsella on hoitojakson pituudesta riippuen 2-3 omahoitajaa, jotka valmistavat ja saattavat lapsen toimenpiteeseen sekä hoitavat häntä toipumisvaiheessa.


Yksilövastuisen hoitotyön periaatteet mahdollistavat lapsen yksilöllisen hoidon, jossa hoitotyön suunnittelu lähtee lapsen ja hänen perheensä ainutkertaisesta elämäntilanteesta lapsen kehitysvaiheen ja tottumukset huomioiden. Omahoitajat toimivat yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. He huolehtivat tiedonsiirrosta potilaan ja moniammatillisen hoitotiimin välillä turvaten hoidon oikea-aikaisuuden; lapsi saa hoitoa silloin, kun hän sitä tarvitsee. Omahoitaja vastaa yhdessä lääkärin kanssa myös lapsen hoidon turvallisesta jatkosta kotona, poliklinikalla tai laitoksessa yhdessä perheen kanssa.