Tunsin suunnatonta elämänhalua huomatessani,
että elämäni tarkoitus oli se,
minkä olin halunnutkin sille antaa.
Aika kuluu niin älytöntä vauhtia! En käsitä. Niin paljon tapahtuu. Koko ajan on ärsyttävä hoppu jonnekin! Kesäloma oli ennen rauhallista rentoutumista ja nautiskelua. Nyt, noh lähinnä panikointia ja jatkuvaa listausta hoitamattomista asioista. Verot ja Kelat, puhelinnumerot ja osotteet.
Kelassa tuntuu olevan haasteellista se että pakkaa laukkunsa ja lähtee ilman että koti on varma toisaalla. Aika kummallista... Eikö enää saa reissata päämäärättömästi? Ärsyttävää!
Mutta, onni on 5 viikkoa töitä ja juhannuksen ansiosta 4 viikkoa 4päivää töitä :) Tosin sunnuntaina käväsen töissä mutta ylitöitä ei lasketa. Ei mun maailmassa. (4viikkoa kuullostaa paremmalta kun 5)
Olen siis kuukauden päästä työtön, koditon ja elämäni mahtuu matkalaukkuun. Tätä olen odottanut.
Unelmien toteuttaminen tekee elämän mielenkiintoiseksi.