ikkunasta sisään pyrkii illan pimeys
ja varjot valahtaa lattialle
kaukaa metsiköstä kuuluu outo helistys
kuin tähdet tippuisivat puitten alle
Mä selkääs vastem hiljaa painaudun, ja siihen jään
ja silittilen vaiti hiuksiasi
sä kuiskaat: entä sitten jos en sulle riitäkkään?
ja käännyt mykkä hymy kasvoillasi
Oot kaikki mulle,huudan, etkä kuule kuitenkaan
vain liikkumatta valvot pimeässä
en sulle mitään osaa tehdä paitsi rakastaa
niin kauan kun vain tahdot pysyä tässä!
Sä sykkyrässä nukuit niin kuin sairas kaninpentu
ja yhtäkkiä hätkähtäen heräät
ja kysyt:et kai koskaan mieti miten meidän käy?
ja hiuksiani hiljaa kätees keräät
Ja sitten kerrot mulle minkälaista unta näit
sä taivaan kanteen piirsit enkeleitä
ja jokaiselle tähdelle sä silmät maalasit
ne ihmetellen katselivat meitä
Oot kaikki mulle, huudan taas ja silloin kuulet sen!
ja syliäni etsit pimeässä!
en sulle mitään anna, paitsi koko sydämen
niin kauan kun vain tahdot pysyä tässä!