olin aadan kanssa yhtenä päivänä kirpparilla. aada kierteli itekseen ympäriinsä ja pölisi tyylinsä mukaan koko ajan, myös ihan itsekseenkin.
minä vaan välillä vastailin sille tyyliin "mmm" tai "joo", "en tiiä" jne.
siinä sitte tuli sellanen vanha mummo jännästi myhäillen meijän luo ja kysy; "onkos tuo ihan jokapäivästä?" tarkottaen aadan jatkuvaa puhetulvaa..
no onhan se, ollu jo viitisen vuotta! ;D
tänä aamuna aada tullee meijän makkariin paperi kädessä, siinä paperissa oli 5-vuotiaan numeroilla joku puh. nro.
"äiti tuu ny soittamaan tänne ni me saadaan sellanen imuri joka imee vettäki ja koiran- ja kissan karvoja! kaupanpäälle saa erilaisia suulakkeitaki!!"
tv:stä tuli ostos-tv....eikä meinannu auttaa sekään, että meillä on ihan hyvä imuri, koska sillä ei voi imeä vettä! :DD
edit. nyt se tuolla kattoo talentia ja sano: "mun tekis mieli mennä tonne ja laulaa 'tässä elämä on' (pmmp:n biisi.....), sit näkisit mut telkkarissa!"
oishan se uskottavaa ku tollane laulas elämän karuista jutuista. "on mulla asiat joskus osuneet kohdalleen...." jne. no kiva.