IRC-Galleria

Kirjoitin tuossa Hämeen sanomiin viikonloppuna mielipidekirjoituksen, tässä vastaus, tosin eri lehti.


Tekstin kirjoittanut nimimerkki "Nuorten puolesta".
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset, sivu 6
4.11.2009
_____________________________________________________
Satuin todistamaan aurinkoisena sunnuntaina klo 15 keskustassa sijaitsevan taloyhtiömme pihassa näyn, mikä suututti minua suuresti. Taloyhtiömme piha on kesän ajan houkutellut parkouria harrastavia poikia puoleensa.
Monille vanhemmille parkour voi olla täysin vieras käsite. Parkourilla tarkoitetaan Ranskassa kehitettyä liikuntalajia, jossa pyritään liikkumaan mahdollisimman suoraan paikasta A paikkaan B.
Parkourissa pyritään innovatiiviseen ja katkeamattomaan sulavaan liikkeeseen. Olennaista on niin sulava siirtyminen kuin suinkin mahdollista. Parkouraaja saattaa jopa hyödyntää esteitä ja käyttää esimerkiksi kaiteita, kattoja ja parvekkeita ”ponnahduslautoina”. (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Parkour)
Yläkouluikäiset parkour-pojat ovat siis mieltyneet pihamme monipuolisiin elementteihin: kaiteisiin, penkkeihin, keinuihin, kukkalaatikoihin. Niin monia mahtavia ”esteitä” parkour-temppuja varten.
Tänä sunnuntaina 1.11. paikalle saapui kymmenisen yläkouluikäistä poikaa järjestelmäkameroineen ja kamerajalustoineen kuvaamaan temppujaan. Mutta miten kävikään? Joku asukkaista soitti poliisit paikalle, häätämään pojat tiehensä.
Nämä pojat eivät aiheuttaneet mitään vahinkoa taloyhtiömme omaisuudelle, eivätkä metelöineet. En edes olisi huomannut poikien läsnäoloa, ellen olisi sattumalta kurkannut ikkunasta muusta syystä johtuen.
Minä en mitenkään ymmärrä, miten joku ihminen voi nähdä nuorten liikkumisen häiritsevästi. Olisin ymmärtänyt poliiseille soittamisen, jos poikien tilalla olisi pihassamme istunut yöaikaan kaljoitteleva vittuperkelesaatana-porukka, jotka pissailisivat nurkkiimme tai muuta vastaavaa. Mutta nämä pojat - he harrastivat liikuntaa ja keskellä päivää!
Toivon, että jokainen aikuinen miettii, miten ahtaalle nuoret on ajettu.
Kunnilla ei ole varoja nuorisotilojen ylläpitoon kuten omien nuoruusvuosieni aikoihin. Samalla valitetaan, kun nuoret ovat joko kotona tietokoneen ääressä tai sitten päihteiden käyttö on ainoa vapaa-ajanviettokeino.
Tuntuu, että nuorille ei suoda tilaa tässä eläkeläistyneessä kaupungissamme.
Mikä voi olla upeampaa, että kyseiset pojat ovat löytäneet sosiaalisen urheiluharrastuksen, mistä heille on muodostunut myös elämäntapa.
Parkour ei katso aikaa tai paikkaa, sitä voi harrastaa kauppareissulla tai matkalla koulusta kotiin. Vain taivas on rajana mahtavalle harrastukselle...tai sitten umpimieliset aikuiset.