IRC-Galleria

- (mies tulee kotiin) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoittaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia?Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli.Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että onjoku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua vartenpalvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!!? Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinku yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!

8.1.09

Hei taas.

Tänään sydämeni pomppasi kurkkuun. Käänsin vain hetkeksi selkäni, ja kuulen kuinka kummityttöni itkee. päänsä oli lyönyt laatikon terävään kulmaan, jonka seurauksena kulman kohtaa tuli vekki, joka vuosi verta. Kamalin tilanne, vaikkei pahasti käynykkään. tuli aika syyllinen olo ,vaikken mitään sille mahtanutkaan. nuo ovat niin vikkeliä.

Jep, kahtena päivänä olen sitte "nukkunu pommiin" " töistä" :D
olin laittanut herätyksen soittamaan sunnuntaiksi? ei, en tajua itsekkään.
No en mä myöh. ku about 5 minsaa molempin päivin, mut kuitenki.
Hyvä minä.

Noh, nyt menen ruokkimaan tuon vanhimman. ja sit me varmaa taa pelataa. hei.

-j-

En edes tiedä miksi teen tälläistä, mutta enpä tiedä monia muitakaan asioita.

Olen taas tänään ollut häiritsevän väsynyt, rankan koulupäivän jälkeen.
onneks alko se viide viikon loma.

vaikkakin huomenna sekä ylihuomenna menen töihi. tuleepahan juomarahat taas tienattua :)

nyt ei kykene, jaksa eikä halua.
se oli tässä tällä erää. ciao!

-j-

kolmas päivä kun huoneeni (tarkoitan siis kämppäni) on järkyttävän siisti. hyvä minä, mä tulin ja tein sen taas.
äiti oli ylpee.

Mut joku vois lahjottaa mulle vaatekaapin ku ei noi mun vaatteet mahdu mihinkään. mulla on aina se yks ja sama ongelma. ei mul oo vaattei, mut sit jostai kumman syyst niit on iha helvetisti.
no jaa. tää on varmaa sellane ikuisuusongelma, mikä ei ratkee koskaa.

Tulin naantaliin, koska huomenna olis se yks koulupäivä. Mut harkitsen vakavasti lähtöä takaisin rymättylään, sillä ystäväni puki juuri poikaystävänsä farkut yöhousujen päälle, ja tästä sai sitten tämä herra hyvän idean ja laittoi ystäväni hameen päällensä. Näin täällä naantalissa.

ehkä mä vajoan syvälle,syvälle maan alle. Mistä minä olen saanut tälläisiä kavereita. taitavat molemmat olla sieltä einsteinien vuosikokouksesta.

jep.

mutta, hyvillä mielin ( huolimatta äskeisestä välikohtauksesta )

-j-

sori.

Hei taas!

Tänään on ollut hieman astetta väsyneempi päivä. Mutta mua piristi kuitenkin kolme aivan saamarin ihanaa lasta. RRK ! <3 väsymys saattaapi johtua seitsemän tunnin yöunista ( lomalla vaan on tullu nukuttua vähä enemmän. )

no loma on kohta ohi ja toinen loma alkaa. keskiviikkona menen käymään koulussa ja sitte sitä ollaanki kotona n helmikuun puoleen väliin, jolloin ois kaks päivää koulua, ja taas lomaa.
aika raskasta. en kyllä tiiä mite jaksan :D

olen mahdottoman ylpeä äidist. ensimmäinen kerta ku se tuli mun luo, oli kolme tuntii ( no me vähä siivottii ) eikä saatu minkäänlaista matsia aikaseks. ehkä se on myös mustakin kiinne, mut se vaan yleensä alottaa ne olemalla vähän turhan ärsyttävä. tai ehkä me vihdoinki tullaa paremmi toimee .

on ollu vähän sekava päivä tänään. Mulle on heränny uusia erikoisia tunteita, jotka alkaa voimistuu ja voimistuu vaan, ja pistää mun pään miettimään liikaa. en tiedä. eihän sitä koskaan tiedä, jos nämä ohjaiski mut oikeesee suuntaa elämäni kans. toivotaan niin.

nomutta. mä palaan tietokoneen orjasta teeveen orjaksi, ja palailen taas huomenna. jos muistan.

-j-

siihe tähdätää mut vaikeeta se on.

jospa sitä tänä vuonna, sais vihdoinki jotain aikaseks tässä samassa ainaisessa lupauksessa.
jospa sitä tänä vuonna, alkais vihdoinki elää itelleni, ei muille.
jospa sitä tänä vuonna, unohtais ne paskantärkeet ihmiset ja sais elämää taas hieman paremmaksi.

no tänä vuonna tapahtuu suuria, sen tiedän jo nyt. tai no, joillekkin asiani ovat pieniä, ja mitättömiä, mutta minulle ne ovat suuria. eihän muulla siis ole väliä.

yritän myös muuttaa itsessäni yhtä piirrettä jota useat ovat nimittäneet ärsyttäväksi. itse alan olemaan samaa mieltä. mutta hei, kaikki ei voi olla täydellistä.

mulla on kahdeksan ja vähänpäälle kuukautta aikaa tehdä se mitä olen toitottanut jo liian kauan. Lupaan itselleni, että elokuun viidestoista päivä saan olla ylpeä itsestäni

-j-