<3******************************<3
Mä huonettani siivosin
Ja järjestin sen kaapinkin
Jota vuosiin tuskin aukaisin
Löysin nipun kirjeitä
Ne muistutti mua menneistä
Ja kuinka rakkauttas karttelin
Sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen
Kuinka säikkyä voi sydän tää
Vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en
Se sinnikkäästi säilöö viestiään
Onko sulla tallella
Jossain salajemmassa
Ne arkit jotka kerran kirjoitin
Nuorukaisen uholla
Kun tunsin että maailma
Mua odottaa ja luotas liukenin
Löysin paljon oikeaa
Paljon tahdon unohtaa
Viattomuutensa kun kerran kadottaa
Sitä enää milloinkaan
Takaisin ei saa
Mä mietin josko polttaisin
Nuo kirjeet joita lehteilin
Ne jostain syystä säästin kuitenkin
Aika muuttanut on mua
Ne antaa mulle lohtua
Ja kertoo elettiinhän ennenkin
********************************
Joka päivä otan uuden askeleen
Monet jäljet hukkuu maailman melskeeseen
Ehkä jotain silti jää, vaikka päivät häviää
Ja säilyy yhtä kauan kuin tarinat nää
Ja kun anteeksi en anna itselleen
Eikä murheet aina mahdu sydämeen
Niin ne yksi kerrallaan, on pakko päästää maailmaan
Ehkä tyhjyyden ne jossain karkoittaa?
Vaikka polkuni mun on
usein raskas, valoton
et koskaan sitä silmistäni nää
Sillä laulujen tie
minut kauaksi vie
ja sen ilon koitan säilyttää
Kerro minne silloin pakenen
kun suljettu on portti jokainen
Vain pohja pullon muuttumaan
hanttikortit valttiin saan
Käsi kestä ei vain päivään seuraavaan
Kun anteeksi ei anna itselleen
Eikä murheet enää mahdu sydämeen
Minä kerron tarinaa, en kai osaa muutakaan
ja vain silloin, sen pystyn unohtamaan
******************************'
Kai muistat sen kun ensi kerran kohtasin sun
Kaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiin.
Suurin silmin niin me kauaksi katsottiin
Eikä uskottu että joskus kävisi niin
Että tiemme näin kulkisi toisia päin
Mä luulin, että tie ei meille liian kapea oo
Niin maailma muuttuu niin
Vaikken uskonut, että muuttuu usko ihmisiin
Ja yksin jäin, keskelle kaikkea jäin.
Poissa ystävyys vain tyhjyys käsissäin,
Ja kanssa tyhjyyden katkerien kyynelten
Me hyvästeltiin ja kaikki kaunis poissa on.
Niin paljon me teihin luotettiin,
Uskottiin ja rakastettiin, ja kun mä selkäni
Käänsin pois, iskit puukon mun unelmiin.
Niin paljon me teihin luotettiin,
Kanssas kyyneleet vaihdettiin,
Kai joku pyyhkii puukon sun matkallas
Jonka iskit mun unelmiin
Niin, maailma muuttuu niin vaikka pahalta tuntui
Se kaikki mennyttä on, ja helpompaa
Meille kaikille helpompaa on kun erottiin
Ja voin kaiken unohtaa
Ja sylini on sulle avoinna kuin silloinkin
Kun ensi kerran kauan sitten kohdattiin
**********************************
Nuo kasvot, jotka sulaa menneisyyteen
Kaikki nimet kyllä muistan
Ne jotka jättäneet on elämääni jotain
Joku ehkä pienen muiston
Jota ei voi unohtaa
Vaan toiset heistä paljon mulle antoi
En sitä aina huomannutkaan
Ne nimet kaikki kyllä kirjastani läydän
Jota mukanani kannan
Aina sydämessäni
Niin moni saa, siihen nimen kirjoittaa
Vaan monet hennot jäljet on helppo unohtaa
Ne vain haalistuu ja viimein
Itsekseen katoaa
Ne sivut täyttää voi uudestaan
Niin moni jätti jälkeensä vain tyhjää
Mutta mukanaan vei paljon
Ne kirjastani repiä pois tahtoisin
Mutta silloin niinkuin käden
Itseltäni leikkaisin
Niin moni saa siihen nimen kirjoittaa
Niin monet hauraat muistot vie tuuli mukanaan
Vaan jotain kyllä säilyy
Jota ei voi unohtaa
Ei sydänveri pois haihdu milloinkaan
On vielä aikaa
Niin kauan kuin vain tilaa kirjassani on
On vielä aikaa
Voit piirtää siihen suuren auringon
Sen nimen joka säilyy
Nimen joka säilyy
<3**********************************<3