IRC-Galleria

ahtaajien lakoista
aili penaalissa
akkaa kanaaliin
akkaa kanaalissa
akkaa kanille
akkaa karille
akkumies pihtaalla
alapäinen tikka
ale kanaalissa
alli keulassa
alli kuherteli
alli kuikamoinen
alli kuristaa
alli kuusi
allin kuhertelut
allin kuppeja
allin kusetus
allin nenusta
allit keulassa
allu pinnalla
allu pissalla
allua pinnalle
allun pihtaaja
allun piirteet
alotan sinusta
ana kanaalissa
anaa kynnelle
anan penaali
anista pekalle
ankea kanaalissa
annin penaali
antava rinne
antin penaali
antti hinkkanen
antti hirvi
antti kanaalissa
antti-poika
anttilaa kynnelle
appi heristelee
appia kenneliin
appia keulassa
appia panneen
apua häpeään
apua kenneliin
aran penaali
arin kanaalissa
arpa kynnessä
arpa tukassa
arpia kynnellä
arpia tukassa
arska teholla
arska tehtaalla
arska tenulle
arska tenussa
arska terapiassa
arska tullissa
arskan televisio
arskan termosta
arskan tervaamia
artun penaali
arvaa kannella
arvalla kynää
arvat minussa
arvat tukassa
arvon penaali
asetteli kukkaa
askot kanaalissa
asupiiri
avorintaa
baccara kiskalla
elli kultaantuu
elli kuritti
elli kuteen ottaa
elli viritti
entinen sylvi
eristetty käsinahka
eritelty palli
esko paloranta
etupäässä kutoo
hait naisten tanssissa
hakkaamaan puita
halli kujalla
hallit kulkee
hallit kuluineen
hallituskulut
hammaslankaa
harvassa kypsiä
hassu tuuraaja
hassujen tukijat
hassun tukijat
hattu vialle
hattu viistossa
hattulan virtausjuhlat
hattunsa polki
hattuvaara
hatussa viivoja
hatussa vikoja
hedelmiä kupissa
heikki levonen
heivata kuppia
hekottava pappi
hekottava sappi
helistellä koppia
hellan kulma
hellan vanki
hellin kuppi
hellin kurkku
hento kuppi
herakuppi
heristävä appi
herjata koppia
herjata pappia
herkkukuppi
herkuttele opeilla
hervoton appi
hevipoppi
hihat panttina
hihaton tantti
hiihtävä pappi
hiiren samoilut
hikka antilla
hikoilee runttauksesta
hilajoen antti
hili venttaa
hillitön kurvi
hillitöntä kuppaamista
hillitöntä kuppia
hillua piessä
hinkata rupiaan
hinkattua ruohoa
hinkkasen antti
hinkkiä synttäreille
hintalappu
hissi nuljaa
hoikkaa lumoa
hokkasen kaapo
hotkivat pomot
houkka timo
hovisumoilijat
huiskattua ratsua
hukan kapeneminen
hukkakaato
hullu pieras
hullu piisi
hullun piilillä
hullun piirteet
hullun pimppaa
hullun pimputtelua
hullun pipanoita
hullun pirautus
hulvattomia vuoria
humppilan piimää
huonoimmat vierailijat
hupia ruorilla
hurautti pyörällään
huristelevat pyörät
hurjat kutsut
hurmaava kimalainen
huttua tutkitaan
huttulan virma
huumeinen vierailu
huuteli pyörältään
huutelivat suoraan
hyllyn päällä pilviä
hyrrä päristen
hämeeseen pissimään
härmäläinen passi
iitin simppaa
iristää pumppua
irja kulma
istuva anssi
jallua piloillaan
jallut pinoissaan
jarrupalat
johti tassulle
joka tassua
jollaksen yrttitarha
joralan pertti
jortsua kossulle
jossua tullissa
jossun turinat
jukka hurri
junassa mutinaa
junissa muovia
junttihiiri
juoskaa rupisematta
jussi hämäläinen
jussi tinassa
jussi-nukke
jussia nukuttaa
jussien nuotit
juttuja vihdistä
jutut viistoon
jykää tanssaamaan
jyskän pamahdus
jäniksen petos
jänis pettää
järeä kipsi
järvissä kyitä
jätkä korkannut
kaapo hokkanen
kaarat harvassa
kaatunut pulu
kadonnut pulu
kahvin solutusta
kaisan arvoitus
kajauttaa rokit
kakkua alussa
kaksi rekkaa
kalalokki
kalastaja pekka
kalisee pululle
kallista pulu
kallistunut pulu
kallun pihviä
kalpakikkailijat
kalttaa pulmat
kamala hukka
kamppi pirisee
kana murisee
kanaa murjuun
kanaali aluksi
kanaalin arvoitus
kanaista pulua
kanan muhinointi
kania murjaisten
kanit polulle
kannut pekalle
kanttaajan hillo
kapinan alussa
kappalainen ladulla
kappalaisen lankku
kappelin pimut
kappelin pinnalle
karin olut
karjalan olut
karkeat sukat
karseesti petattu
karsia kuluja
kartongin kolistaja
karvamisteli
karvan kyntäjä
karvan mikat
karvaton kynä
karvattomat kynät
kasetti kulluu
kastiketta valuun
kasvaa ratille
katri melua
katsaus rukalle
katun virvoitus
katunpuoleinen vintti
kauhea möly
kauhea pöly
kawa repee
kawan renttaus
kehtaava mappi
kekojen sillit
keksitty ralli
kelkkasilli
kenopappi
keppi sorassa
kermaa jonossa
kessua tupakoidessa
kessua tutuille
kesän malli
kettu vitkuttamassa
kettua vinossa
kettujen vintiltä
kettulan vilpoisilla
ketuille vippiä
ketun juosta
kevätrallissa
kieli suhisee
kielipuolet mikkeliläiset
kiitos silli
kiitää huumassa
kilipukki
kiliseväuumainen
kilkuttavaa musaa
kilokorppuja
kinkkuruukku
kipakoita nakkeja
kipeitä ukkoja
kipeä ukkeli
kipureiän ruksautus
kireä ukkeli
kirvaa mikkelissä
kiskomattomat ukkelit
kiskovan moksauttajat
kitaran hakkeli
kiva kokkeli
kivitettyä lokkia
kokkakartongint
koko rahalla
koko vastuu
kolkutella ja murista
kolkutellut ja murissut
kolli kuumassa
kolli mourusi
kolli parahtaa
kollikupla
kolossi kartongista
kompin pilaaja
kompin pilkkaaja
komppi pirisee
kopin herjaaja
koskelopari
kossu tulee
kossua tukilta
kossua tuvassa
kossun tuhoaminen
kovaa rallia
kudonnan malli
kudottu silli
kuhaa vallissa
kuhalla rallia
kuhapilli
kuhertaa töllillä
kuhertava alli
kuhertava nalli
kuhmon pelleille
kuhnaava mölli
kuihtunut valli
kuiskaaja rajalla

Hyvä suomi!♥ Hyvä Niskala!♥ 1-0 !!

Kuka tuntee parhaiten ?
1. Nimeni:
2. Sukunimeni:
3. Seurustelenko:
4. Arvaus toisesta nimestäni:
5. Silmien värini:
6. Poltanko:
7. Onko minulla sisaruksia:
8. Heidän nimensä:
9. Paras kaverini:
10. Lemmikkini:
11. Asia jota inhoan:
12. Olenko asunut jossain ennen tämänhetkistä paikkakuntaani:
13. Lempivärini:
14. Lempi karkkini:

Hyvää Vappua Kaikille (::!

Hyvää Vappua Kaikille (::!

tässä on joitan tunnettuja entisiä koulukiusattuja: Otto Grundström, muusikko ja runoilija[
Mandi Lampi, lapsitähti, joutui itse kiusatuksi levytettyään koulukiusaamisen vastaisen kappaleen Miks kaikki kiusaa. Mandi teki myöhemmin 19-vuotiaana itsemurhan.
Tommi Läntinen, muusikko, levyttänyt koulukiusaamisaiheisen laulun Syvälle sydämeen sattuu
Jope Ruonansuu, muusikko, koomikko ja näyttelijä
Antti Tuisku, laulaja
Lady Gaga .
Jarno Laasala, yksi Duudsonien perustajista

Koulukiusaamisen muotoja 1. Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen: esimerkiksi lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä ja lumipalloilla heittäminen. Liikkumisen estäminen. 2.Sosiaalinen eristäminen: leikistä poisjättäminen, puhumattomuus, siirtyminen etäälle kohteesta, leikissä toimimattoman, mykän roolin antaminen, tiedon salailu. 3.Henkinen väkivalta: esimerkiksi pilkkaaminen, eristäminen muista, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, vihamielisen sarkastiset vastukset, syrjään jättäminen ja juorujen levittäminen. 4.Painostava vallankäyttö: esimerkiksi uhkaaminen, kiristäminen, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu, väärin neuvominen. 5.Haitanteko: esimerkiksi tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden tahallinen tuhoaminen, peleistä, eksyttäminen ja leikeistä poisjättäminen. Tyttöjen ja poikien kiusaamisen erot Poikien ja tyttöjen tapa kiusata koulussa poikkeavat toisistaan: pojilla on enemmän suoraa fyysistä ja verbaalista kiusaamista (potkimista, lyömistä, nimittelyä, kiusatun tavaroiden tuhoamista jne.), tytöt kiusaavat useammin epäsuorasti (ei oteta mukaan peleihin, puhutaan pahaa jne), niin että eivät joudu suoraan kiusatun kanssa kasvokkain. Tyttöjen tapa kiusata on opettajille useimmin vaikeampi huomata kuin poikien. Syitä Koulukiusaaminen liittyy niin kotiin ja ystäviin, kouluoloihin kuin terveyteenkin. Varsinkin ruumiillinen kuritus kotona liittyvät kiusaamiseen. Varsinkin tytöillä ylipainoisuus ja koulutapaturmat liittyy kiusatuksi joutumiseen. Siihen vaikuttaa myös koulun huono työilmapiiri ja omaisuuden vahingoittaminen sekä vaikeudet opiskelussa.
Kiusaamiseen johtavia tekijöitä
koulun huono työilmapiiri
kateus kiusattua kohtaan.
kiusatulla huono maine muiden silmissä
lapsen/nuoren "erilaisuus" voi johtaa koulutovereiden hylkimisreaktioon
kiusaajan ruumiillinen kuritus kotona, voi johtaa aggressioihin heikompiaan kohtaan esimerkiksi koulussa
lasta ei huomioida kotona
kiusaaja pyrkii purkamaan pahan olonsa johonkin toiseen ihmiseen
kiusaaja on, tai on aikaisemmin ollut itse koulukiusattu, ja yrittää nyt pönkittää omaa asemaansa muiden koulutoveriensa silmissä kiusaamalla toisia
pätemisen tarve
Koska kotona ei saada huomiota olemalla kilttejä ja auttamalla, niin yritetään saada huomiota aiheuttamalla häiriötä. Kiusaajien luultiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien pätemisen tarpeesta. Koulukiusaaminen kytkeytyy tiukasti kouluihin, joissa on runsaasti maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat muita useammin sekä kiusaajia että kiusattuja. Kiusaamista ei tapahdu vain valtaväestön ja etnisten vähemmistöjen välillä, vaan myös yli etnisten vähemmistörajojen ja vähemmistöjen sisällä. Ulkomaalaistausta on kuitenkin harvoin kiusatuksi joutumisen syynä.Seuraukset Masentuneisuus ja mielialan vaihtelut vaivaavat usein kiusattuja. Koulukiusatut kärsivät vielä nuorina aikuisina muita ikätovereitaan useammin masennuksesta. Itsetunto kärsii ja sosiaalisten tilanteiden pelko kasvaa, mikä myös nostaa kynnystä kertoa asiasta jollekulle tai puolustautua kiusaajia vastaan. Jotkut koulukiusatut turvautuvat väkivaltaan, jos kiusaaminen nousee hallitsemattomaksi ja alkaa häiritä liikaa normaalia elämää. Jotkut koulukiusatut alkavat itse kiusata muita purkaakseen pahaa oloa. Koulukiusaaminen aiheuttaa joillekin henkilöille pakonomaista tarvetta purkaa aggressiivisuutta. Useimmissa kouluissa ei puututa koulukiusaamiseen tarpeeksi vakavasti, jolloin poliisi joutuu puuttumaan asiaan. Koulusurmissa on joskus yhtenä motiivina ollut koulukiusaaminen; esimerkiksi Jokelan koulusurmien tekijä Pekka-Eric Auvinen oli kokenut koulukiusaamista. Koulukiusaamisen juridinen merkitys Laki edellyttämää kouluilta suunnitelmaa koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Koulun huono työilmapiiri, koulun omaisuuden turmeleminen ja opiskeluun liittyvät vaikeudet voivat olla merkkejä kiusaamisen esiintymisestä ja niihin puuttuminen voi auttaa vähentämään koulukiusaamista. Koulukiusaaminen saattaa pahimmillaan kuulua rikosoikeuden piiriin. Vaikka kiusaamista itsessään ei ole lainsäädännössä määritelty, ovat monet kiusaamisen muodot myös lakia rikkovia. Esimerkiksi henkilön koskemattomuuden loukkaaminen (lyöminen, töniminen, potkiminen tai muu vastaava) voidaan juridisessa mielessä luokitella pahoinpitelyksi. Myös perättömien huhujen levittäminen saattaa täyttää pahimmillaan kunnianloukkauksen merkistön, josta voidaan tuomita vähintään sakkoihin. Tutkimustuloksia Joka kymmenes peruskoululainen kärsii jatkuvasta kiusaamisesta. Stakes julkaisi syksyllä 2008 koulukiusaamista koskevan tutkimuksen, joka käsitteli kiusaamisen yleisyyttä, syitä ja siihen puuttumista peruskoulun 8. ja 9. luokilla. Sen mukaan suurin osa oppilaista ei joutunut kiusatuksi tai kiusannut muita. Kiusatuksi joutui kuitenkin pojista kymmenen ja tytöistä kuusi prosenttia. Toisten oppilaiden kiusaaminen oli pojilla yhtä yleistä kuin kiusatuksi tuleminen. Tytöt kiusasivat toisia oppilaita puolet vähemmän kuin tulivat itse kiusatuiksi. Kiusaaja-uhreja oli pojista kolme prosenttia ja tytöistä prosentti. Tutkimuksen mukaan koulukiusaamisen uhrien määrä lisäntyi 2000-luvulla. Kiusaaminen aloitetaan jo ennen kouluikää esimerkikisi pihoilla ja päiväkodeissa. Kiusaamisen ehkäisy pitäisi aloittaa jo siellä.
Facebookissa on meneillään tietojenkeräys ja esimerkkitapauksia keräävä tilastoiva tutkimus ja ryhmä joka haluaa kiinnittää huomiota ja selvittää opettajien osuutta koulukiusaamisessa.Koulukiusaamiseen puuttuminen Joka neljäs toistuvan koulukiusaamisen osapuolista ilmoitti, että koulun aikuiset ovat puuttuneet kiusaamiseen. Kiusaamiseen puututtiin yleisemmin kahdeksannella luokalla. Kiusaaja-uhrit olivat huonoimmassa asemassa kiusaamisen selvittelyssä. Tutkimuksen mukaan opettajat tarvitsisivat lisää keinoja kiusaamisen havaitsemiseen. Koulukiusaamisen ehkäiseminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä koulun, kouluterveydenhuollon ja kodin välillä. Parhaiten kiusaamisen saa kuitenkin lopettamaan muut oppilaat. Kun pieni, mutta arvostettu ryhmä oppilaita siirtyy kiusatun puolelle, on myös todennäköistä, että muutkin avaavat silmänsä. Kouluterveydenhuollossa tulisi selvittää kiusaamisen mahdollisuus paljon oirehtivilla, masentuneilla, ylipainoisilla ja koulutapaturmien yhteydessä. Kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa ehkäisee parhaiten koulukiusaamista.

Koulukiusaamisella tarkoitetaan koulussa tai muussa oppilaitoksessa tapahtuvaa henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kiusaaminen on tarkoituksellisesti tai suunnitelmallisesti toista vahingoittavaa, erotukseksi leikistä tai tasaveroisten tavanomaisesta nahistelusta. Koulukiusaaminen on yksilöiden välistä tai yhteisöllistä kiusaamista. Tavallisesti sillä on tarkoitettu oppilaan oppilaaseen kohdistuvaa kiusaamista, mutta koulukiusaamiseksi voidaan nimittää myös opettajien välistä työpaikkakiusaamista tai oppilaan ja opettajan välistä kiusaamista. Kiusaaminen ei ole luokan muusta sosiaalisesta elämästä irrallaan oleva asia, vaan se liittyy usein kokonaisvaltaiseen “ihmisarvon menetykseen vertaisryhmässä”Milloin kehenkin oppilaaseen kohdistuvaa härnäämistä ei useinkaan pidetä varsinaisena koulukiusaamisena, mutta jos se kohdistuu jatkuvasti samaan oppilaaseen ja kohde on alistetussa asemassa, niin kiusaamisen tunnusmerkit täyttyvät. Koulukiusaaminen voi olla uhrilleen henkisesti hyvinkin vahingollista ja saattaa aiheuttaa jopa aikuisikään asti säilyviä traumoja.Kiusaaminen on pahan mielen aiheuttamista, joka on
tahallista
toistuvaa
kohdistuu suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreenKiusaajien arveltiin aiemmin kärsivän huonosta itsetunnosta. Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että kyse on enemmän kiusaajien näyttämisen tarpeesta, joskus myös psyykkisistä ongelmista.Kiusaajat ovat myös itse voineet aiemmin joutua kiusatuksi. Monille sivustakatsojille ja osallistujille kiusaaminen voi olla ajanvietettä. Äärimmillään kyse on vallankäytöstä ja nokkimisjärjestyksen ratkomisesta väkivallan keinoin. Kiusaamisen kohteena on usein oppilas, joka eroaa jollain tavalla suuremmasta joukosta. Perinteisesti tällaisia syitä ovat olleet liikalihavuus, anatominen poikkeavuus, etninen tausta, silmälasien tarve, kiusatun hiljaisuus, pikkuvanhuus tai hyvä koulumenestys.
Kiusaamisen vähentämisessä pitäisi kiinnittää huomio koko ryhmään, niin että kiusaaja ei saa tukea ryhmästä (ei yleisöä, ympärillä naureskelijoita tai muita kiusaamiseen mukaan menijöitä jne.) ja että yhä useampi asettuu kiusatun puolelle tai osoittaa, ettei hyväksy kiusaamista.
Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa -kirjan mukaan juridiset keinot, kuten kiusaajien ja koulujen haastaminen oikeuteen ja korvausten vaatiminen on tehokkaampaa puuttumista kiusaamiseen kuin jatkuva kiusaajan tai kiusattujen psykologisointi tai kiusaajien ymmärtäminen.

paina sydäntä jos olen ollut tutustumisen arvoinen:)