IRC-Galleria

"Kipu kuolee huutamalla
Alastomana lattialla
Miten kauan sitä kestää
Ei, sitä ei voi tietää
Kehen sattuu ja kuinka paljon
Siitä kysymys enää tässä kai on
Kun on saavuttu siihen pisteeseen
Ettei mikään ole varmaa."
Tuo ei vois enää paremmin olla sanottu,huoh..Että voi ihmisellä olla paska olo...
Taitaa vaikuttaa tuo viime yön valvominen,ku tuli nukuttuu jopa huimat 2h...
mut minkäs teet...

heh,on se vaan aika jännä.Tyttö osti omilla rahoillaan mammuttimarkkinoilta kaasupallon,siis ennen vappua ja se on vieläki ilmassa sen narun varassa jossa se oli kiinni ku se ostettii.eli on aikast vastine rahoille tosiaan,en o ikinä nähny et kaasupallo olis noin kauan ilmassa ilman uudellee täyttöö,hih..on se nyt ollu jo melkee yli 2kk.onhan se vähä kurttunen,mut ilmassa siltikii,hassua mun mielestä :D

Käväsin sitte taasen kotkassa ja olihan se aikast kivaa pitkäst aikaa taas olla.. Ehdittii kävästä jopa särkänniemessä,mut siel oli kivasti just jotkut liiton päivät ja porukkaa niin paljo,et yhtee laitteesee kesti jonottaa jopa puol tuntii. Käytii me jopa kahdes laittees ja sitte onneks delfinaariossa .Kaikki ei edes sitä nähny ku oli liikaa porukkaa ni ei mahtun katsomoo enää,vaik olivat puol tuntii ennen näytöstä menny,eli porukkaa oli todella paljon.En enää ikinä mee minnee pakettimatkalle tuollasee paikkaa,ellei sit sillee ettei aio laitteisii mennä..Mut tulihan käytyy ja hauskaa oli kuitenkii :D Nyt taas pari päivää kotona ja sitte mennää kotkaan käymään mieheni tyttären kanssa ja tullaa takas perjantaina,eli tekemistä riittä,joten koneella ei
paljoo tu oltuu..
Mut hyvää juhannusta kaikille,joita en nää tai joiden kans en ehi juttelee.. :D

Siis se näyttely.Ja Robi sai elämänsä ensimmäisen sertin,sekä hienon pokaalin ollaa kyllä niin onnellisii ja ylpeitä pojasta että. Kamerakin oli mukana ja kunhan saan ne pienennettyy ne kuvat niin laitan niit tännekkii.kyllä oli mahtava päivä,hih..
vähä kehäs piti yrittää rähistä naapuri-urokselle,mut ei liikaa,joten sain aisoihin jätkän,taisin olla niin paniikissa et se välitty koiraanki,hih...
Mut nyt ollaa onnellisesti kotona pokaalin kanssa.

Se olis sit sitä vaille valmis et koiruus autoon ja Lahteen ajelee näyttelyyn,saas nähä miten käy,veikkaan ettei viel pärjää parhaiten,mut toivoo aina sopii,hih...

Laittelen tänne päiväkirjaan nyt kaikille tutuille ja tuntemattomille hyvää vappuu,ni en unohda ainakaan ketään,hih... :)

Alko jo vähän olo helpottaa ku mies tuli kotii,ja kaikist eniten helpotti ku pääsin ajamaa meitin volvo amazonii,siin ku löytyy sellain 200heppaa,hehee..aivan mahtavaa... paaaaljon parempi jo olla!!! tuolt löytyy se auto: Deca^ kuvassa mieheni myös,jonka hiukset ei onneks enää o tuon näköset,hihii

ihmeellisest noi modaukset meni pois päältä vaiks en ollu niit muuttan mitenkää...Noh,tää on vast niin uutta mulle,et tulee varmaan säädettyy enemmän ja vähemmän,heh..

Edelleen oottelen sit unta,et pääsis edes jossaa vaihees nukkumaa...tätä se kipu sit teettää,ei nukuta ollenkaa,tai jos nukuttaa ni vaan parin tunnin pätkissä ja olo on kyl sen mukanenkii seuraavana päivänä...noh,onneks ne on yleensä ohi menevii,noi pahimmat kivut,et varmaan jo ke mennes on alkan saamaa nukutuks... :)

On tainnu tapahtuu se ihme mitä oon pitkään jo oottan,eli robin uhmis alkaa väistyy,ollaa koht parisen viikkoo tahkottu hihnassa vetämist pois,eikä kuonopantaa tarvi enää oikeestaa ollenkaa..Poju on alkan kuunnellakkii mua ihan erilailla.päästii kävelee ilman sit kuonist pihan ohi missä räyhäs pieni uroskoiruus,vähä Robii tais ärsyttää se et se toinen hillu siel,mut suht nätist käveli mun vierel,vähä piti testaa,mut ihan vast lopussa.hih...paljo ihanampi olla lenkillä koiran kans ,joka kuunteleeki,hih...

Viime viikolla robi yllätti mut kans tosi positiivisesti,ku nähtii saman kasvattajan uroskoira,tora on vast kyl vuoden,mut Robi ei o sietän oikee yhtää "vierast"urost aikasemmin ja Toran se oli nähny viimeeks kesällä,ku se oli tosi pieni,eikä haissu oikee mille viel.Kyl Robi tunnisti et Tora on uros,ku ensin piti yrittää rähjätä,mut ku äippä otti heti puhutteluu,ni loppu neki halut ja lenkki loppu täydellisesti,pojat meinaan kävi jopa leikkii keskenää! robi ei o aikasemmin leikkin yhdenkää toisen uroksen kanssa,sen jälkee ku mun vanhempi koiruus poistu vuos sitte meitin elämäst,onnettomuuden takii. Robi oli viikon ripulilla,kerin kuoleman jälkee,ja sil meni itsetunto ihan nollille,ku ei ollu veikkaa jonka käytöksest näkis,miten pitää suhtautuu toisii koirii,se oli ihan raasu.nyt vast tuntuu et se on alkan luottaa itteesä,eikä rähjää toisille enää...
Sit sattu viel saman päivänä,ku kävi tuo Toran tapaaminen,ni se et Robi oli mun ja mun kaverin ja hänen uros-kerryn aknssa lenkillä mettäs,mis aina pidetää poikii vapaana ja siel sattukii tulee vastaa toisii koirii.Aina ennen Robi on samantien painun tappelee,mut nyt pysähty ja jäi miettii hetkeks.Kamun koira(Harald,kerin velipuoli,jonka robi on tunten pentuudestaa asti)kuunteli tietty omistajaansa,ku ikää on jo 3v,mut Robi jäi paikallee kattoo niit toisii koirii.Olin satavarma et se lähtee sinne,mut poju yllätti mut täysin ja usko mua ja tuli luokse,anto laittaa hihnan oli suht rauhallinen. Luulin ensin et ne olis ollu tyttöi,ku Robi tulikii mun luo,mut toinen oli poika,eli olin todella ilonen Robin käytöksestä,koulutus alkaa vissii menee jo perille! olin niin onnellinen että...
Hih,tulipa pitkä teksti,toivottavast jaksatte lukee,hihii... Hyvää kevään jatkoja kaikille ja ullkoilkaahan ahkerasti,ku on hyvii ilmoi :D