Kuinka helppoa on tämän päivän maailmassa irtautua kiireestä? Hemmetin helppoa. Löysin eilen itseni citymarketin jonosta ostamasta ruokaa. Jono ei liikkunut, myyjä puhui puhelimeen, asiakas kävi punnitsemassa kaalinsa ja minä. Minä seison ilmeettömänä ja täysin rauhallisena jonossa. Mummeli takanani valittelee kun ei jono liiku. Minä sanon hänelle että ei se ole elämän ja kuoleman asia. Hän vastaa että on se, kun on kiire. Aivan, unohdin jo että hänhän on vanha. Silloin se todellinen kiire tulee. Miksi nuorena olisi kiire? Onhan meillä koko elämä aikaa.