Kun painon alla katkeaa
ja surun saumat ratkeaa
en minä oo
ei kukaan oo
niin sieluton
ettei toista kainaloon
kaappaa suojaan, kapaloon
jakaen
myös jakaen
hetket ahdingon
ja auringon
Sillä alla pilven mustan
ei yksinään kestä kenenkään pää
siks' iltaisin monta ajatusta
lähetän, sua miettimään jään
kun hymyilet
niin kyyneleet
on toimineet
Aika haavat parantaa
liian usein sanotaan
mut yksintein
ne yksin, hei
sut unohtaa
pieni arka kosketus
josta luja rutistus
nyt auttaa voi
vain auttaa voi
ja helpottaa
Ei enää sanaakaan
ollaan hiljaa, kuunnellaan
kun maailman kuulat radallaan
etsii tietään, suudellaan
jos nyt hymyilet
niin mun hölmöydet
on tepsineet...