Älä ole suruissasi, älä enään niin vihainen
Vaikka puut ja tuulet vaihtui esikaupunkien rumuuteen
Lapset laatikoilla
Räät nenässä ja nenät jäässä
Harmaan kaikki voimat kiertyy tiukalle tukehduttamaan
Milloin viimeeksi nauroit, milloin viimeeksi halusit satuttaa
miehesi nukkuu jatoivot hänelle hidasta, tuskaisaa kuolemaa
samanlaista kuin itsellesi
samanlaista kuin lapselle
jonka ei annettu olla lapsi, joka ei oppinut muutakaan
(viekää minut kotiin)