Miten on mahdollista, että elämä muuttuu niin yhdessä hetkessä. Yksi puhelu, yksi horjahdus... Kaikki alkaa taas alusta. Kuolevan ihmisen kohtaaminen jo sinänsä on minulle kova pala, saatika sitten, että tähän henkilöön on muodostanut tunnesiteen. Vanhuus olisi ikään kuin tekosyy olla surematta, muttei se toimi niin...
Tuntuu tyhjältä.