IRC-Galleria

Yöllä heräsin siihen, että polveeni sattui. Ei satu enää. Olisi mukava, jos voisi odottaa jotain, kulkisi aika niin paljon nopeammin.:D
Nytkin kuuntelen ruotsalaista kansanmusiikkia ja juon punaista jaffaa, ja aika todellakin kuluu hitaasti...;D

Maanantaina taas töihin, mutta ei, en valita.:) Tavallaan odotankin sitä...

Ja siis, minullahan EI ole alkoholiongelmaa, kohta jo kolme viikkoa selvinpäin.^^ Kiitos kiitos...*niiaa*

Mieliala: ^^ positiivinen.
Laulu: SIG - Vuosisadan rakkaustarina (tämä ei sitten ole sitä kansanmusikkia...:P)
Parasta päivässä: Se, että on lauantai.^^

Jurvassa.
Äitin synttärit.
Tuossa yritin jotain synttärilahjaa kyhätä,mutta eihän siitä paljon mitään tullut.:D

Työpäivä oli, mitä nyt sitten olikaan...:D Ihan pepusta.^^ Juu, ettei musta ainakaan vanhustenhoitajaa tule... Tai mikäli tulee, voi niitä vanhus-raukkoja!:D

Olen tänään positiivinen, koska olen väsynyt.^^

Parasta päivässä: Olympialaiset... No joo, halpaan menitte!:D Parasta päivässä on ÄITI ja ISÄ.^^

Jahas... Torstai toivoa täynnä. Ja mä haisen. Laventelin ja hien sekoitukselta. Kiitos hyville hygieniatuotteille.

Mä olen miettinyt. Jos satun jonain päivänä pojan saamaan, nimeksi tulee Johnny. Ja poika saa minun sukunimeni. Olen miettinyt sitä jo aika kauan. Mutta onneksi olen tullut tähän lopputulokseen.^^

Televisiossa kunnostetaan taas autoja... No mutta voi... Kotiin huamenna. Jee.:)
Jurva on hassu paikka. Toisinaan todella ahdistava. Ihmisten kuuluisi olla samanlaisia, juntteja. Minä olen juntti. Ehkä kuitenkin vääränlainen juntti?

Puhuin tänään n. 1h 45min ystävättäreni kanssa. Tulimme siihen tulokseen, että tahdomme elämäämme sisältöä. Siis tähän yhteiseen seuraelämäämme. Eli, jos joku vapaaehtoinen näpsäkkä nuori mies tahtoisi tulla piristämään jonain viikonloppuna meidän perinteistä lauantain lottoiltaamme, ota yhteyttä.

No niin, mutta hauskaa loppuiltaa teille.^^

Mä en jaksaisi... Olen koko päivän puhunut kovalla äänellä, siivonnut muiden jälkiä, auttanut ihmisiä vessaan ja pois... Sänkyyn ja ylös. Olen hymyillyt väkinäistä hymyä, aivan, että poskiin sattuu. Tästä ei tunnu tulevan loppua.
Mä tahdon olla ilkeä, mutten osaa. Kukaan ei saisi välittää. Mitä siitä, jos joku mummo nyt sattuukin olemaan yksinäinen, masentunut ja odottaa kuolemaa? Pitäisi olla kuin kone. Tunteeton.
Mulle sanottiin todella ilkeästi, vain siksi, että juomavesi ei ollut tarpeeksi kylmää. Se oli tarpeeksi kylmää minun makuuni.
Minäkin tahdon syövän, jos silloin saa haukkua toisen pystyyn siitä, ettei näkkileivän päällä oleva kurkku ole saavuttanut oikeaa vihreysastetta. "Joskus riittää, että vain kuuntelee ja hymyilee." Minä en pysty.
Sainhan minä kiitoksiakin... Kihlausta tarjottiin, niin ja korppukahveja.^^
Parasta päivässä: Väinö.