Tänään heräsin miettimään et mitä mä oikeesti haluan... mä vaan pyörin päämäärättömästi pääsemättä oikeastaan minnekään... tuleekohan musta enää koskaan ehjää ihmistä... mä luulin olevani onnellinen mut nyt en enää oo varma... mun mielessä on taas herännyt jotain pelottavaa ja synkkää joka saisi uinua vaan... mä oon luisumassa takaisin sinne synkkyyteen...
Eilen tapahtui jotain joka tosiaanki todisti mulle etten oikeastaan ookkaan vielä päässyt yhtään eteenpäin.. Kohtasin ihmisen jonka luulin jo unohtaneeni mutta ei, mahassa tuntui ilkeä muljaus ja tuntui kuin sisukset ois kääntyny ylösalasin. Ehkä mä tarvin sit edelleen vaan lisää aikaa... unohtaa...
Ymmärtääköhän kukaan... Tanja ymmärtää..ehkä ;) mun muru.. miss u <3