Vituttaa hymy jokasen vastaantulijan naamalla//
me ei tiedä musta mitään mut silti pitää elämästä mulle saarnata//
Tuu vittu selittää mulle elämästä jotaa//
vedän mun ranteet esii ja puukon taskust, KUKAKOHAN TÄSSÄ ELÄÄ? sit katotaa//
Viimeset kaks vuotta ollu sellasta helvettiä//
että en edes kaipaa niit onnellisii hetkiä//
Yksinkertasest vaa niin vitun yksin//
Heikko ihminen joka ei osaa ksäitellä pettymyksii//
Kuka vittu päätti et mun pitää kärsiä?!//
surullisempi tarina ku joku vitun pähkinänsärkijä//
Mä oon ihmine jolle ei helposti jää arpia//
mut miten täs kävi näin et käsi o sen näköin et se ois kokoon pitäny parsia//
Jos oikee elämän tällästä ni kuka oikeesti ees haluu elää//
kiivetää kaikki sillalle ja käännetää elämälle selkää//
Joka vitun ilta se sama toive//
ettei tarvis enää aamulle herätä, mut se ei vaa pois mee//
eikä se sillee haittaa//
tää mun elämä kohta loppua taitaa//
Kyllästyny elämää//
tai no jos nukkumista ja hengittämist ees voi kutsuu elämäks//
Oikeestaa en enää edes haluu mitää apua//
aino astaa tää elämä on mun ongelma//
ja siitä ei kai helpolla pääse//
elämä on sisältö ja mä oon vaa kääre//