IRC-Galleria

Meniköhän ees biisin nimi oikeen. Kai se. Niin! Ville tuli kotiin ja kertoi ostaneensa mulle lahjan. Kysyi että käykö se etukäteen annetuksi synttärilahjaksi. Se oli hankkinut mulle jostain Octahedronin! Prismasta kuulemma löytyi yksi ainut kappale. Nyt se meni Juntusen ja sen toisen kaverinsa (jonka nimeä en ikinä muista) kanssa johonkin ajelemaan, kait ne Giganttiin oli menossa or something. Hämmästyttävää, että kykenin kuuntelemaan Voltaa jonkun Villen kaverin läsnäollessa ilman että tuli yhtään hankala olo.

Uusi Volta kuulostaa hämmentävän rauhalliselta ja hyvältä (tietysti). Mutta eihän tästä voi mitään sanoa, ennen kuin sen on kuunnellut ainakin kahdesti. Cedric kuulostaa erinomaiselta, sen verran uskallan sentään sanoa.

Wää-äää-äääh. Haluun pyörän. Toimivan pyörän, jolla voi ajaa ja jossa jarrut ja vaihteet toimii moitteettomasti (eikä päästä korviahuumaavaa vinkunaa) ja jolla voi ylittää suojatien ja ne ärsyttävät kadunreunukset ilman että perse hajoaa.

Taidan mennä ens syksynä töihin. Siis illoiksi ja viikonlopuiksi. Jos kaksoistutkinnoltani siis ehdin. No, ainakin viikonloppuisin kerkeän mainiosti. Ja sitten mä olen jo 18. Ja sitten mä saan rahaa ja mä voin säästää ja mä voin ostaa itselleni pyörän.

Vituttaa aina kävellä joka paikkaan tai olla riippuvainen jonkun toisen autosta. Jos mulla olisi kunnollinen pyörä, niin motivoituisin paljon paremmin lähtemäänkin johonkin such as tapahtumiin, joihin on pitänyt jo monta kertaa mennä, mutta olen jättänyt menemättä koska en jaksa kävellä.

Autokortti ei sen sijaan edelleenkään kiinnosta oikeestaan yhtään. Mä en vaan näe syytä hankkia sitä. Vaari kyllä soitti toissapäivänä ja oli niiin varma ja niin varma että kyllä mä sen haluan. No. Jos se sen haluaa maksaa, niin en valita. Mutta en mä oikeasti tarvi sitä korttia. Täältä pääsee junalla ja bussilla joka paikkaan, myös Evijärvelle jos on tarpeeksi aikaa. Ja jos mulla olisi se pyörä, niin kaupunkiliikkumisongelmakin olisi ratkaistu. Meneehän täälläkin tietysti busseja, mutta mä en ole vieläkään oppinut käsittämään niitä aikatauluja ja sitä paitsi ne maksaa. Vähän kylläkin, mutta maksaa kuitenkin.


Ville on kotona. Tai ei se nyt ole, koska se lähti kaupungille tai johonkin, kuulemma kauppoihin kattelemaan. What ever that means. Pyysi mua mukaan, mutta päätin jäädä tänne, koska onnistuttiin jo riitelemäänkin aiheesta aamupuuro. Ja mä vaan kysyin että oliko se pahaa, kun Ville kahden ruokalusikallisen jälkeen sanoi ettei enää jaksa syödä. Sitten se veti herneen nenään. Huoooooh.

Oon ihan violetti. Lakkasin mun kynnet, jopa varpaista, mikähän mua vaivaa. Tilasin myös netistä erään jutun, joka on pitänyt hankkia jo iäisyys sitten, hmm. Olen tänään vähän yllättävä. Vahasin myös sääreni, mikä oli kaikkein kummallisinta. Inhoan sitä aktiviteettia, etenkin kun ne fucking "jälkihoitopyyhkeet" (ei sitten typerämpää nimeä keksitty) aiheuttaa mulle ihottumaa ja kutinaa ja mur. Lahjoitan varmaan loput vahaliuskat äitille kun seuraavan kerran menen kotiin. Omituisuuksistani jatkaakseni; tein viimeinkin sen vaatekaapin siivouksen. Sain sieltä jätesäkillisen verran vaatteita, jotka heivaan johonkin SPR:n kirppikselle tai keräykseen tai jotain. Ehkä mä annan Minnan ja joidenkin muiden kyylätä valikoimaa että tahtooko ne sieltä jotain. On siinä kait jotain neljät kengätkin, yhdet aika uudet jopa. Not exactly my cup of tea, ne on pinkit korkokengät. Semmoset typerät peruskorkkarit, en osaa olla niitten kans. Ei niissä oo mitään hienoa. Kokoa 40, jos ketään kiinnostaa? Ja on siellä yhet toisetkin korkkarit, tummanruskeaa mokkanahkaa, ihan nätit. Ne oli kai kolmeysit. Äiti ehkä haluaa ne. Ja tosiaan sanokaa jotaki jos haluutte tsekata sen säkin että onko siellä jotaki kivaa. Ei ne kaikki ollu mun mielestä rumia, en vaan ikään käytä niitä.

Mulla oli tänään vaikea asiakas. Tai ehkä se oli helppo asiakas, kun se teki työt mun puolesta. Ja oli koko ajan sillä asenteella että "ei tuo teinilikka kyllä tiedä mistään mitään". Voi että mä sitten rakastan niitä.

Mutta kotimatkalla olin yhtä hymyä ja aiheutin jostain syystä hämmentyneitä ilmeitä etenkin keski-ikäisten miesten naamoille. Hmm.


Joo no tulkaa nyt sitte tänne vaikka lauantaina 11.7. kello neljäntoista eli kahden jälkeen, jos haluatte. Kävi ilmi että joku olisi ollut sittenkin tulossa, wau. Oon otettu. Pitää aina vähän loukkaantua niin sitte saa toivotun tuloksen. :D Toimii ainakin Villeen. :D:D Kyllä mä sen lauantain saan varmaan vapaaksi, Arja jo lupasi mulle yhden lauantain, mutta en ollutkaan sitä pois. Ja Provinssilauantain mä olin poissa.

Pitäs tehdä ruokaa tai jotaki, mut ei mua huvita nyt. Ei oo ees nälkä. Voisin vaan käyskennellä Pleasereillani ja laittaa hiuksiani. No en mä jaksa sitäkään tehdä. On niin raukea olo.

No niin. Koska syntymäpäiväkutsuuni vastanneiden määrä oli niin suunnattoman huima (2 ihmistä, joista vain toinen oli varma tulostaan), niin antaa sitten olla, en järjestä mitään juhlia. Eli joo, kutsu peruttu, jipii. Olkaa iloisia ja hyppikää tasajalkaa niin mä voin vaikka viettää synttäreitäni yksikseni tietokoneen ääressä ensimmäistä itse ostettua sidukkaa litkien. Tai jotain.


Liisalle teen toki ruokaa, jos tuut käväsemään. Ja kait muillekin. Ihan sama. Katotaan.

Tänään olen enimmäkseen pudistellut henkisesti päätäni ja sanonut mielessäni: "Huoh, miehet!"

Siis oikeasti. Ei tarvi muuta tehdä kuin pukeutua minihameeseen. Ja ne alkaa käyttäytyä kuin idiootit. Yksikin jäi pakettiautonsa kanssa ihan naurettavan pitkäksi aikaa odottamaan, että ylitin tietä. Vaikka se olisi ehtinyt mennä siitä ainakin kolme kertaa siinä ajassa, missä kävelin sen tien yli. Nuoret miespuoliset asiakkaat ei meinanneet saada sanaa suustaan ja vääntelivät käsiään vaikean näköisinä mun seurassa, mutta kun Arja meni sinne, niin yhtäkkiä ei ollutkaan mitään kommunikointiongelmia. Yksi avasi mulle oven Ärrällä, mikä oli ihan kivaakin kyllä siis. Vaikka kuinka moni jäi tuijottamaan ihan typerästi. Varsinkin eräs hopparipoika, joka oli pukeutunut punaisiin. Se tuijotti ihan avoimesti koko sen ajan kuin se käveli kadulla mua vastaan. Tuijotin takaisin, vaikkei se sitä mun aurinkolasien takia varmaan nähnytkään.


Ja sitten aina välillä myös: "Huoh, naiset!"

Keski-ikäiset ja siitä ylöspäin menevät naiset tuijottaa siis niin myrkyllisesti että ei mitään rajaa. Hei haloo, se on pelkkä vaatekappale! Mitenhän se vaikeuttaa niiden elämää, että mä pukeudun niin? En käsitä. Muutamat vanhat pariskunnat pudistelivat päätään ja yrittivät tuijottaa mua niin etten vaan huomaisi mitään.


Joskus on yllättävän ihanaa vain valita kaapista ne rönttöisimmät vaatteet ja kulkea kaupungilla pää painuksissa ja ärtyneen näköisenä. Mutta aina silloin tällöin on myös suunnattoman ihanaa pukeutua vartalonmyötäisiin paitoihin ja liehuhameisiin ja jättää sääret näkyviin. Ja kulkea pää pystyssä, hymyillen. Mitä kaikkea sitä silloin näkeekään. (Ja kuulee.)



Tein jotain hassua ruokaa. Se on tuolla nyt vetäytymässä, otin sen just uunista. Saa nähdä onko se edes hyvää. Makaronilaatikkoa kai vähän niinkun, paitsi ettei hetikään. Joo, pitää varmaan mennä syömään kun rupean käyttämään pohjalaisten kieltä.

Draco threw himself on the bed with a smirk.

“The Dark Lord would be so jealous if he knew where I was right now,” Draco commented.

“I don’t think he wants to shag me,” Potter said, shooting him a quizzical look.

“I meant in your house, not your bed!” Draco yelled.

Laitoin ton edellisen merkinnän vain kavereille näkyväksi ja se vittu näkyy tuolla selauksessa, myös ei-kirjautuneille! ARGH. No, tänne tulee sitte varmaan jotain hämäriä hemmoja bilettämään.

Ellu kävi tänään Gildressissä! Tuskailin koko päivän yksien vitun verhojen kans! Seittemän tuntia, eikä ne oo vieläkään valmiit! Vähän vitutti! Sit menin kauppaan! The Mars Voltan levyä ei näkyny Anttilassa! Vähän vitutti! Vaikken mä sitä sieltä olis ees ostanu! Ei sitä saa vielä vittu Cdonistakaan! Kiva! Mitä paskaa oikeasti?! ARRRRRRR!


Ulkona näytti hetken aikaa ukkoselta, mutta nyt siellä on taas tuommosta hikistä. Mur.

JOS LUET TÄMÄN , SINUN ON TÄYTETTÄVÄ TÄMÄ KYSELY , TAI SAIRASTUT SYÖPÄÄN:

MITÄ KUULUU ? - Ihan semmosta kivaa joo. Pitäis jotaki vissiin syödä, mut ei innosta.
MONTA LEMMIKKIÄ OMISTAT ? - Two.
OLETKO KOSKAAN PUDONNUT PUUSTA ? - Voi kyllä. Siitä on tosin jo monta vuotta, enkä muista sitä tarkasti. Mutta tiedän että olen siinä onnistunut.
OLETKO KOMEA ? - Mieheksi pukeutuneena kyllä.
PIZZA VAI HAMPURILAINEN ? - Pizza. Mutta just nyt ei kumpikaan.
MUSTA VAI VALKOINEN? - Valkoinen.
ONKO SINULLA OMA TV ? - Ei ole eikä tule. En mielelläni jakaisi kämppääni Villen telkkarinkaan kanssa, mutta se asia tuskin on mun päätettävissäni.
JOS PITÄISI VALITA , MUUTTAISITKO ESPANJAAN VAI AUSTRAALIAAN? - Spain.
OLETKO IHASTUNUT ? - En mä oikeestaan. Syksyllä se varmaan taas alkaa kun meen kouluun, joka on täynnä söpöjä tyttöjä.
KÄYTÄTKÖ HUUMEITA TAI OLETKO KOKEILLUT NIITÄ ? - Nope.
POLTATKO ? - Vain passiivisesti.
MITÄ LUKEE VIIMEKSI SAAPUNEESSA TEKSTIVIESTISSÄ ? selma.
HALUATKO LAPSIA ? - Jooooo.
HOROSKOOPPISI ? - Rapu.
KUMPI JA KAMPI TAPPELI, KUMPI VOITTI ? - That's not a question.
VOISITKO SEURUSTELLA SINUA LYHYEMMÄN KANSSA? - Joo. Oon seurustellutkin. Lyhyet on söpöjä.
POLTATKO KYNTTILÖITÄ ? - Joskus juu.
OLETKO KOSKAAN OLLUT SAIRAALASSA YÖTÄ ? - Jep. Parikin kertaa.
MILLOIN VIIMEKSI KATSOIT TV:TÄ ? - Eilen illalla hetken aikaa kun Ville katto sitä paskaa leffaa missä on Jim Carrey. Sit se aina välillä vilkas mua, kun mulla oli niin inhoava ilme naamalla. Ja sit se kysy, että "mikset sä tykkää ollenkaan hupielokuvista" Vastasin että tykkään mä hauskoista elokuvista, mutta en mistään paskoista.
NYT SOI ? - Nothing at all. Siis ei mikään soi. Ei edes puhelin. Mut se ei soikaan ikinä.