IRC-Galleria

Tuo Bank Job toimii sittenkin, vaikka Minda on tehnyt siihen mahtavan loven hampaillaan. Mutta ainakin Ville saa katsottua sitä ihan ongelmitta pleikkarilla. Haa. En muista oonko koittanu koneella kattoa, ja jos oon, niin että miten kävi. Mulla oli vaan sellanen tunne, että se ei toimi. Kenenköhän tuo leffa muuten on. O_o Villen se ei ole, sen tiedän. Mutta en tiedä onko se mun, iskän, Minnan, Satun, vai kenen. Odd.

Ostin tänään niitä siteitä ja mua oikeen hävetti ostaa niitä. xD Kuin olisi taas joku 12-vuotias pikkuteini. Ostin sitä paitsi vääränlaisia, mutta ehkäpä selviämme.

Koulussa turhauduin totaalisesti. Oli ensimmäinen takin sovitus ja siitä piristyin ja sitten jäin koulun jälkeen kahdeksi tunniksi tekemään muutamaa sovitusmuutosta - vain huomatakseni, että niillä ei ollut juuri mitään vaikutusta takin ulkonäköön. Okei, ne hihat istui vähän paremmin, mutta silti ne pussitti typerästi. Tai sitten mä ja Reetta ollaan eri mieltä siitä, kuinka väljä hihan tulee olla siitä kohdasta. Otan luultavasti kyllä oikeuden omiin käsiini ja kavennan niitä saumoja lisää kunhan jaksan. Meni totaalisesti puhti siitä tekemisestä sitten kun näin ettei sillä ollut paljon mitään vaikutusta sillä mitä olin tehnyt. Ah niin ja mun pitää leikata uudet rannekkeetkin, koska mun pitää valmistaa ne eri tavalla ja niissä ei ole tarpeeksi saumanvaraa. Argh? Argh. No, onneksi ostin paljon kangasta. Ei ainakaan lopu kesken. Tuntuu vaan niin kuin en olisi taas edistynyt yhtään sen takin kans tänään. Huomenna joudun olla koululla varmaan iltayhdeksään, että saan sen siihen kuntoon että voi tehdä napinlävet ja kiinnittää napit. Oikeastaan napinlävet varmaan kannattais tehdä kans jo huomenna, koska se kone kuitenkin kusee jotenkin. Ja nappien kans mulla menee kauan, koska ompelen ne tietenkin käsin ja niiden paikat pitää kattoa ja kaikkea. Löytäis vaan ne vaatturinnapinläpikoneen kokolevyt jostain. O_o En nimittäin nähny niitä yhtään missään ku viimeks etin. Mutta ehkäpä Reetta voi auttaa minua siinä huomenissa. Hitto mulla onkin tekemistä huomenna. Pitää tehdä kaulus uudestaan, leikata ne uudet rannekkeet, tehdä uudet rannekkeet, kiinnittää ne ja kaulus, saada ne hihat pelittämään jotenkin järkevän näköisesti, koota vuori, sovittaa toisen kerran, kiinnittää tamppi, kiinnittää vuori, tehdä se halkio, tehdä ripustuslenkki niskaan, kirjoittaa se hiton laatuvaatimuslista. Ja kun kaikki tämä vielä kusee aika ahkerasti, niin ei varmaan menekään kuin tosiaan sinne iltayhdeksään. Hohho-hoijaa.

Jos ei enää sada, niin lähden puolen tunnin päästä helluntaikirkolle. Voi olla kyllä vähän kylmä tuolla, kun äsken tosiaan satoi kaatamalla, mutta mitäs pienistä. Pihalta kuuluu ärsyttävä pesisselostaja. Nainen kerrankin, jostain syystä. Yleensä ne on miehiä jotka tuolla selostaa. Heimutta mähän voin nähtävästi katsoa netistäkin tämänpäiväiset Sateet. Wooo. Jee. Senpä taidan tehdä. Oon niin väsyny kyllä, että en jaksais lähteä polkemaan. En tällä viikolla, kun teen noita ylipitkiä koulupäiviä ja nukun huonosti. Jopas piristyin kun honasin tuon asian, että ne näkyy netistäkin. :D Nice. Tuli nimittäin huono fiilis, kun tajusin taas kerran olevani niin väsynyt etten jaksais enää lähteä illaksi mihinkään. Mutta tämä muuttaa asian. Kunhan Ville ei rupea vittuilemaan, kuten se yleensä tästä aiheesta rupeaa.

Söin muuten ihan sairaan hyvää ruokaa. 8) Tai siis samaahan se oli mitä söin eilenkin, nimittäin makaronia tomaattisoijasuikalekastikkeessa + lots of valkosipuli, mutta tällä kertaa mulla oli lisukkeena maailman parasta leipää ja sen päällä sellasta tuorejuustoa jossa on aurinkokuivattua tomaattia. Vähän liikaa tomaattia, joo, mutta kun näin sen purkin kaupassa enkä voinut sitten olla ostamatta ja myöhemmin maistamatta. Huvittavaa on se, että kävin eilen samassa kaupassa ja tuijotin samanlaista tuorejuustopurkkia ja onnistuin aivan helposti sanomaan itselleni, että "Sari sinä et tarvitse tuota", mutta tänään en edes yrittänyt estellä. Vissiin ne menkat tulossa tosiaan. xD Ihme etten sortunut suklaaseen. Tuijotin kyllä kääretorttuja aika haluavasti, mutta en sitten sortunut niihinkään. Ja mä sentään oon aikamoinen kääretorttuaddikti jos saan sellaista käsiini. xD

Tänään oli myös koulukuvaus. Pudistelin ahkerasti päätäni, kun luokkatoverit kiljui ja kitisi tyyliin että "mun nenä kiiltää!" ja "voi ei mä unohdin kattoa että tuliko mulle mahamakkaroita siinä kuvassa!" ja "eiii mun hiukset on huonosti!!". Näin myös palasia NU07TI:stä. Siis ex-luokastani. Tuomas tunnisti mut ja musta jotenkin tuntui että sitä huvitti nähdä mut tyttöjen kanssa. :D Muakin jotenkin huvitti se, että se näki mut niiden seurassa. Virnistin sille. Näin myös Laitsun, mutta se ei huomannut mua. Tekisi mieli nähdä ne kaikki, tietää että kuinka monta on vielä jäljellä siitä alkuperäisestä yhdeksästätoista. Vai montako meitä oli. En mä muista. Kun minä ja Juho vaihdettiin alaa (siis ei samalle alalle. :D:D) niin tais jäädä enää 12. Jarnon oon nähnyt pari kertaa kaupassa ja Ollin kans, mutta muista ei kauheesti näköhavaintoja. Ikävöin niiden seuraa toisaalta. Ne oli mukava luokka, vaikkei mulla siellä periaatteessa kavereita ollutkaan. Aina sai nauraa niiden jutuille. :D Saa tosin nykyisenkin luokan jutuille nauraa, mutta joskus ottaa päähän kaikki se tyttömäisyys ja draama. Jätkien kans oli niin rentoa, ei niin ankaraa selkään puukottamista joka välissä. Mutta life is life and I love it.


Tuntuu että voisin jatkaa tätä tekstiä loputtomiin, mutta taidan lopettaa nyt kuitenkin. :D Kiitos ja hei. Love you <3

Enpä kauan ehtinyt kohottaa kuntoani, kun tuo jo tuli takaisin sieltä missä ikinä sitten olikin.

Lämmitin ruokaa ja söin ja luin kirjaa. Kirjat on ihania. Huomaa taas kun ei ole lukenut pitkään aikaan mitään keskittyneesti. Tulee oikeen uppouduttua, I like it. Oon lukenut tuon kirjan kyllä aikasemminkin, mutta se oli hyvä kirja joten luen uudestaan. En ole vieläkään saanut lainattua niitä Anne Riceja kirjastosta, koska niitä ei löytynyt viime käynnillä enkä siitä masentuneena ole jaksanut käydä uudestaan. Se kun on niin ylivoimaista. En muuten käynyt tänään siellä labrassakaan, ajoin kyllä Huhtalan kautta kotiin pyörällä ja näin ollen siis myös terveyskeskuksen ohi, mutta sitten siinä kohdalla mua rupesi mietityttämään että pitäiskö mun sittenkin mennä nimenomaan aamulla kusemaan purkkiin. Joten menen sitten joku aamu. Mutta huomenna ei viitti, kun meillä on aamupäivällä koulukuvaus ja sinne ois ihan jees ehtiä. Tai 11:40 se on, mutta niin.

Ajoin myös helluntaikirkon ohi ja tuumasin, että joo meitsi menee sinne huomenna. Olis aika parasta päästä ylistämään.


Mutta nyt Kornia koneelle ja mesettämistä. Haisen muuten taas ihanaisesti valkosipulille. :D

Huomenta. ^^ Nukuin virkistävät päiväunet, joita olisin varmasti jatkanut ilman herätyskelloa. Olen yhä ärsyttävästi sairaana. Kurkku on kipeä ja oon ihan hiton räkäinen ja väsyn helposti. Mutta kuumetta ei ole onneksi ollut viikonlopun jälkeen, joten olen ollut urheasti koulussa ompelemassa. Hiveli tänään, kun Reetta kehui valmista tamppia ja nappien ja tikkauslangan valintaani.

Hassua, että nyt vasta meidän asunnon oveen on vaihdettu oikea nimi. Mutta typerää, että kun siinä alunperin piti lukea vain Villen sukunimi niin nyt siihen on ahdettu molempien pitkät sukunimet. :D No, ainakin vieraat osaa paremmin perille vielä kun asun tässä asunnossa. Päätin, että sitten kun löydän uuden asunnon niin soitan Antille (=vuokraisäntä) ihan personally ja kerron että olen muuttamassa pois, niin en ole ihan täys kusipää. Tai sitten olen.

Nyt laitan ruokaa lämpenemään, ettei se taas jää siksi että jumiudun koneelle.

Hiffasin muuten erään järkyttävän tosiasian. Sitten kun mulla on seuraavan kerran menkat, niin mä joudun käyttää tavallisia paperisia siteitä. KAMALAA. : D Ei mut oikeasti on se aika kauheaa, kun on tottunut kuukuppiin. Mutta ei tohdi nyt käyttää sitä, because liikaa sähläämistä with everything. Mutta onneksi vain kerran on tällainen. Myöhemmin se on erilailla.

Ai damn kun tanssituttaa. En olekaan harrastanut hetkeen muuta liikuntaa kuin koulumatkat. Ah mutta Shakiraa, Eyes Like Yours ja treenatkaamme hieman keskivartalon lihaksia koska olen yksin kotona.

Wait 'till you see how they're in love with my sickness.


Tänään olin aamukymmenestä iltakuuteen koulussa, miinus 14:20-15.15 välinen aika, jonka vietin Tommin seurassa mm. Törnävän puistossa ja keskustassa kaupassa. Takkini edistyi, vaikka mun pitikin saada ankara hermoromahdus siksi että ulommat taskukankaat oli aivan väärän kokoiset ja sitten mun piti korjata niiden kaavakin siitä syystä. Mutta etukappaleet on lähes valmiit ja taskutkin myös ja takakappaleen tein kans aika hyvään malliin. Muotolaskokset ja takasauma siitä vaan tuli tehtyä, mutta eipä siinä paljon muuta olekaan. Paitsi se halkio sitten kun on sen aika. Ompelin epähuomiossa koko takasauman kiinni, mutta saapa tuon auki. Huomenna lähden jo kahdelta pois, siis sitten kun koulu virallisesti loppuu, koska on vähän bisneksiä keskustassa. Pitää hakea yks resepti ja sitten käydä tk:lla labrassa jos kerkeän. Enköhän mä pyörällä kerkeä. I should hope so.

Päätin muuten alustavasti, millaisen talvitakin teen sitten ennen joulua takkijaksolla. En kerro sitä tässä plagioinnin varalta, mutta ne joita kiinnostaa saavat kyllä kuulla sitten ihan kasvotusten. :D Ja joo, oon vähän vainoharhainen, mutta kun en halua että kukaan tekee samanlaista. Sitä paitsi avaudun kuitenki siitä luokkalaisille takkijakson lähestyessä, niin se on siinä vaiheessa sitten ihan sama. Ja voihan mun mieli vielä muuttua. Muuttui tänäänkin alkuperäisestä suunnitelmasta. : D Tosin vain värin ja pituuden suhteen, mutta.

Hitto että nukuttaa. O_o Normia pitempi koulupäivä kyllä väsytti ihan kiitettävästi ja sitten vielä pyörämatkat tässä kunnossa, niin tuota niin. Vähän väsyttävää kyllä. Olin koulussa jotenki ihan horroksessa. Ihan pihalla kaikesta. En ees tajunnu kun muut lähti syömään. :D Yhtäkkiä vaan sytytti, että luokassa oli vähän hiljasta ja sitte tajusin että jaa katos ne meni syömään. Mutta takki edistyi tosiaan. Ja löysin siihen täydelliset napit! Kullanväristä metallia, aika isot. Oli pikkusen täpärällä, että löysinkö tarpeeksi niitä, kun niitä sai vähän ettiä varastosta. Ja ensin näytti epätoivoisesti siltä, että yksi nappi jäi puuttumaan, mutta sitten mä Pyysin ja mä Löysin. :D Mut se oli oikeesti ihmeellistä. Pengoin sen saman nappikasan monta kertaa ensin läpi ja sieltä ei löytynyt niitä kullanvärisiä, mutta sitten pyynnön jälkeen löytyikin yllättäen se puuttuva nappi.
Eikä ne napit maksakaan kuin 10 senttiä kappale. Heehee. 18 niitä tulee siihen ainakin näillä näkymin, voi toki olla että sovituksessa asia muuttuu. Sen näkee.

Moi mulla on kuumetta.

Mun pitäis pian kai lähteä Aarren kyydissä Seinäjoelle, mutta miestä ei näy. Ne varmaan äitin kanssa omistautuu toisilleen tuolla yläkerrassa. Tommi sai jo otettua itseään niskasta kiinni ja lähdettyä kotiinsa. Vaati kyllä pientä patistamista taas. :D Aina sama juttu. Se jotenkin jää muhun kiinni aina.

Eilen itkin ilosta. Se oli mukavaa. Myöskin siksi, että itkeminen on ollut todella vaikeaa viime aikoina for some reason.

Aijoo, saan pyöränkin nyt ääsjoelle. Kivaaa. Ei tartte hajottaa jalkojansa aina kun johonkin haluaa lähteä.

Sangen kummallinen perjantai-ilta. Tommi on meillä. Minä istun yksin hämärässä omassa huoneessani pelkät alushousut päälläni koneella ja kuuntelen eargastista musiikkia uusilla Skullcandyillani ja Tommi istuu keittiössä puhumassa jotain Minnan kanssa. En tiedä miksi. En tiedä tietääkö nuo edes että olen täällä. Luulisi, koska laulan aina välillä.

Mutta vois ehkä mennä suihkuun.

Ps. Tommin äiti on mukava.

Mä olen aivan tajuttoman onnellinen <3
Kiitos Herralle siitä.

No nyt sitte se Last FM toimii. O_o Heti ku rupesin valittamaan.

Miksihän Last Fm on taas lakannut toimimasta? Tai siis se näyttää kyllä mulle tässä koneella että joo moi scrobblasin nuo kaikki tuonne, mutta ei ne oo siellä mun profiilissa.

Tein risottoa, koska Tommi väitti viikonloppuna että riisi on hyvää. Pakko oli kokeilla että olisko se muka. No olihan se. En oo vissiin ennen vaan osannu tai jotain. Tai sitten kookosmaito was the trick. No, oli mikä oli, se oli hyvää.


Miksi elämä on näin vitun traagista välillä? :D Siis sellasta kauheaa traagista draamaa mitä lie. Oikeasti vakavia asioita, mutta silti tekis mieli nauraa. Tai en mä tiedä vakavia asioita, mutta vakavasti niistä puhutaan muualla kuin mun pään sisällä.


Miksi mulla on toisinaan pakkomielle saada ihmiset sanomaan musta epämiellyttäviä asioita? Ja sitten märehtiä sillä? Se on aika vitun ärsyttävä piirre. Oon havainnut, että yleensä paras vaihtoehto olisi se, että pitäisin suuni kiinni. Olisin hiljaa, enkä kommentoisi mitään mihinkään. Ei tarttis aina sietää sitä, kun joku saa sanoa mulle että "minäpäs olin oikeassa ja sinä väärässä". Terkkuja vaan iskälle.

Moi mun hiukset on taas kasvanu. Kykenen jo melkeen pitelemään suortuvaa suussa. 8D Ja mulla on pienenpieni juurikasvu havaittavissa.

Tänään lintsasin! Iloista, eikö? Aamulla oli kyllä niin sairas olo, että olin jopa tosissani kun kirjotin opolle viestiä että olen sairaana enkä tule tutoroimaan. Reetalle en muistanu ees laittaa mitään, mutta ei se ihme kyllä oo mulle soittanu. :D Mut vähän oli rentouttava päivä. Lagasin vaan kauheasti ja sitte kävin sielä lääkärissä ja sitte kävin SKV:n toimistossa ja sitte shoppailin AH ja kylläpä olikin mukavaa. Jossain välissä myös puhuin Tommin kanssa puhelimessa.