IRC-Galleria

Ai joo, saan ehkä Mindan tänne sit ku Tomppa lähtee (YHYY BYÄÄ) armeijaan. Huomenna selviää, saanko. En tosin tiedä, osaako se enää asua mun kans tai kaupungissa, mutta kokeillaan sit ainaki. Ainaki se vielä pitää mua emäntänään. Mut puuttuva koiraseura voi tuottaa hankaluuksia.

Mun oli tarkoitus lähteä tänään kaupungille metsästämään kesätyöpaikkaa. No, sen voin ainakin sanoa että en enää ikinä lähde tuollasessa pakkasessa mihinkään ellei mulla ole kuskia joka ottaa mut kyytiin kotipihasta. Anyone?
Kattoin tuossa aikasemmin, että jaa, bussi menee pysäkin ohi noin 25 yli, ja niitä kulkee siis tunnin välein tuosta tietyn aikarajan sisällä. Menin sitten iloisasti odottelemaan bussin saapumista, mikä oli hyödytöntä, koska siinä vaiheessa, kun kello oli sen verran että sen bussin pitäis olla oikeastaan jo keskustassa, sitä ei näkynyt. Odotin vielä vähän aikaa ja sitten meni hermot ja olin umpijäässä etenkin jalkojen seudulta ja lähdin takaisin kotiin päin. No sitten se saamarin bussi tulee sieltä ihanasti ja menee sen mun pysäkin ohi, joka oli tietenkin siinä vaiheessa aivan liian kaukana että olisin ehtinyt. Ei yhtään ei sitten vituttanut.

Olin tänään pois koulusta, koska mä en kerta kaikkiaan saanut itseäni sängystä ylös aamulla. Valvoin TAAS sinne johonkin kolmeen asti ja suunnitelma oli herätä kuudelta. Ei mitään muistikuvaa siitä. Heräsin toiseen herätykseen seitsemältä ja sitten maksoin vuokran, koska olin yöllä jo yrittänyt mutta OP verkkopalvelu oli poissa käytöstä. Sitten yritin etsiä Siskon numeroa ilmoittaakseni että en tule kouluun koska olo on hirveä (mikä oli totta), mutta en löytänyt sitä, joten en kertonut sitten yhdellekään opettajalle että en tule kouluun. Reetta olis varmaan soittanut takaisin ja vittuillut, joten annoin asian olla ja jatkoin nukkumista.

Nyt teen parit työhakemukset ja sitten voisin ehkä yrittää syödä jotain. Oon taas syöny ihan laittoman vähän. Sairasta. Niin ja oon kattonu Skinsiä, kun Tommilla on ne kaudet koneella. En tosin tänään oo. Mut niin.

Miksei vois olla sellanen kiva kahdeksan asteen pakkanen, jonka kans pystyy elää normaalisti? Would like that, u know.


Opin muuten viime yönä vihdoin kävelemään Pleaser Blisseilläni kunnolla. Kauan kestikin. Mut vähän olin onnellinen.

disappearance


Miksi epätoivo iskee öisin? Ja paniikki?

Voi kettu mikä ilma. Piti kävellä koulusta kotiin suunnilleen silmät kiinni ja nyt ne on ihan kipeät, koska niihin meni koko ajan isoja lumihiutaleita kun kävelin. Kädet jäätyi ja korvat jäätyi ja hiuksiin kehkeytyi lumipalloja. Lisäksi mulla on karmaiseva aavistus, että tämän talven jälkeen olen köyryselkäinen, koska tuolla tuiskussa ja tuulessa vastatuuleen kävellessä on aika vaikea pitää päätä pystyssä.

Ollapa oma autokuski.

Tänään tapahtui seuraavaa.

Heräilin aamulla katkonaisesti ja yleensä omituisiin uniini. Unissa oli työhakemuksia ja vanhoja ystäviä ja pelottavia kouluympäristöjä. Käperryin takaisin Tommin kainaloon nukkuakseni lisää. Jossain välissä koirat tuli herättämään. Hyppäsivät huoneen oven auki ja nuuhkuttivat. Vein ne pihalle. Taisin yrittää jatkaa nukkumista, en muista. Sittemmin täydensin kauppalistaa. Ai niin, ja sitä ennen myös Satu tuli kysymään että haluanko hierojalle. En jaksanut ja nukutti. Huomenna nukuttaa varmaan vielä enemmän. Tai siis tänään. Tänään on bileet. Aion olla fucking pretty, niin että tiettyjä ihmisiä ärsyttää. Tai panettaa. No, quite the same really. Jos tommi seinäjoen reissustaan toipuneena vaivautuisi tuomaan mulle pullon punaista El Tiempoa huomiselle tai siis tälle päivää niin olisin happy and drunk, mutta kuten olemme huomanneet, niin se ei ole mitenkään luotettavaa. Etenkään kun sillä on taas vaihteeksi puhelimesta akku lopussa, joten en voi edes soittaa sille. Voisin varmaan soittaa eräälle toiselle, joka muistutti mua ärsyttävällä tavalla menneisyydestä, tosin ihan asian vierestä. Mutta mua ei kiinnosta puhua niille muille tässä tilassa. Kun olen itkenyt ja väsynyt ja naarmuilla. Blaah. Mun pitäisi ruveta nukkumaan jo. Ei jotenkin vaan innosta.
Tein muuten hyvää ruokaa. Tommikin lupautui innoissaan syömään, ja samoin Minna, mutta yksin minä sen aterian söin tuolla keittiössä (yksin koko talossa). Eikä sitä ole tähänkään mennessä sorkkinut kukaan muu kuin minä. Persikkarahkaan tosin oli koskettu, mistä pidin. Nämä ovat ruvenneet enemmän tai vähemmän noudattamaan hiilihydraatitonta ruokavaliota, enkä oikeastaan voi valittaa. Se tekemäni ruokakin oli ihan sen mukaista. Ja erittäin herkullista. Mutta enpä tiedä jaksanko itse nähdä vaivaa moiseen. Sitä paitsi täysjyväpastasta luopuminen on vaikeaa.

Tykkään siitä, kun Suffeli asustelee mun huoneessa. Se oikeen rapuutti ovea monta minuuttia tänään, että päästäisin sen sisään. Sen jälkeen se yritti vauhkona leikkiä palapelin palasilla ja joka kerta sähisin ja huusin sille ja viimein se lopetti. Tosin musta tuntuu että tuosta puuttuu paloja, joten ehkä se piilotti muutaman. Or then I'm just stupid.

Tommi on tosiaan siellä Seinäjoella. Lähti "poikien kans baariin" kysymättä multa mitään tai edes kertomatta että ne on siellä yötä. Meidän kotona siis toisin sanoen. Hirvittää lievästi sanottuna ajatus humalaisesta miesporukasta MINUN asunnossani, jossa on MINUN tavaroitani ja tekstejäni ja ties mitä vanhoja ja nykyisiä päiväkirjoja ja kirjeitä ja kaikkea erittäin yksityistä. Tommi tosin vakuutti ettei ne mitään siellä pengo mutta mistäs minä tiedän mitä miehet keskenään keksii.
Kai se joskus huomenna tulee. Olis tavoitteena nukkua siihen asti, which is why olen edelleen hereillä. Osasyy tietysti sekin että olo on ollut enemmän kuin perseestä. Mua vaan vähän pelottaa ja toisaalta kiinnostaa Tommin reaktio yhteen juttuun, joka kyllä joo on aika typerä mutta helpotti oloa. Luultavasti se saa kohtauksen. Ehkä vihaa mua sen takia. En tiedä. Ihan sama. Can't help it anymore.

Jännä ettei vieläkään oo yhtään nälkä, vaikka siitä mun sapuskoimisesta on jo mooonta tuntia. Söin joskus kasilta. Eli siitä on ööö seittemän tuntia! Odddball. Sen jälkeen oon syöny vaan pienen annoksen rahkaa ja muutaman karkin.

Yritin muuten hiihtää tänään. Failed miserably. Hanki on korkea ja pehmeä, joten mä vaan upposin sinne suksineni enkä kyennyt hiihtämään ollenkaan. Ja sitten vielä se lumi takertui suksien pohjiin, vaikka oli 12 astetta pakkasta. Sari ei nyt ymmärrä. Wouldn't be the first time.

Aion tehdä historiaa ja tilata H&M:ltä vaatteita sitten kun laskut ja vuokra on maksettu ja varmistettuani että mulla on tarpeeksi ruokarahaa kun yksinäinen elämä alkaa. Huoh. En tiedä miten kestän sen kun tällainenkin on niin syvältä perseestä. Noh, mä hankin harrastuksen. Oli ajatuksena opiskella hieman pianonsoittoa, mutta saapa nähdä. Peilin saan kuulemma seinälle heti kun mennään kotiin (yhdessä), mutta saapa nähdä taas hohhoijaa.

Näin myös unta, jossa olin vasta muuttamassa pois Villen kämpältä ja se oli siellä ja ehdotteli koko ajan seksiä. Se oli erittäin ahdistava uni.


So we'll try and forget it, shall we not.
.

Mä haluan ison talon ja paljon lapsia.

Moi. Yöpaidassa ja Tommin housut yllä ja laiskottelen massiivisesti. Pitäis ehkä opetella ottamaan vähemmän ruokaa, kun jo kaks kertaa on käynyt niin, etten jaksa syödä lautasta tyhjäksi. Hävettää moinen.

Tommilla tässä tosiaan. Outoa olla joululomalla jossain muualla kuin kotona. On the other hand sangen piristävää. Tartte tuntea velvollisuudentuntoa mistään. Lähes mistään.


Joo öitä.

FAIL
FAIL
FAIL
FAIL
EPIC FUCKING FAIL
.
.
.
.
Se oli Sari Kankkosen elämäntarina. Hyvää yötä.

Aloitetaanpa lauantaiaamusta. Söin yhden sämpylän puolikkaan, jossa oli voita ja tomaattia päällä. Sen jälkeen join kupin kahvia ja söin muutaman piparin. Seuraavan kerran söin joskus iltapäivällä Hesessä alle puolet Minnan ranskalaisista ja join vähän limsaa. Loppupäivänä en syönyt mitään muuta kuin pari hassua suklaakonvehtia ja vähän viinirypäleitä. Tänään en ole syönyt vielä mitään, eikä ole edes nälkä.

Treenasin tänä aamuna. Siis lihaksia. Oli aika virkistävää. Sitten menin suihkuun ja nyt olen tässä. On vähän kylmä, mutta en jaksa oikeastaan välittää. Sitten kun tulee tarpeeksi tylsää, rupean taas siivoamaan. Lähitulevaisuuden suunnitelmani on sellainen, että pelaan jotain. Tosin ei sekään mua oikeastaan kiinnosta. Ehkä mä vaan siivoan.

Huomenna taas kouluun. Ei ole kyllä harmainta aavistusta, että mitä siellä tehdään. Kai jotain. Teen ne verhot loppuun jos saan luvan ja aikaiseksi. Ehkä jään koulun jälkeen sitten. Voisin toki tehdä ne täällä kotonakin, kun on tuo äitin ompelukone, mutta thing is että sillä teen paljon surkeampaa jälkeä kuin koulun teollisuuskoneilla. Ja silittäminenkin on koulussa paljon helpompaa.

Onkohan huomenna oikeasti 20 astetta pakkasta? Kun joku väitti niin. Pelottaa.

Löysin pienen piristysruiskeen Livejournalini syövereistä.

http://www.youtube.com/watch?v=0TvkaqETP9U

Musta jotenkin tuntuu, että nyt täytyy taas vähän avautua.