Kahdeksan tunnin vaellus takana. Koko reissu oli omalla tavallaan täydellinen, puuttuvine reittimerkkeineen kaikkineen.
Paras hetki oli silloin, kun satuttiin osumaan järven rannalle. Istuin puhtaanvalkoisten lumpeiden kehystämällä laiturilla, katselin kahden joutsenen kaulailua ja jossakin kaukana kurjet availivat ääntään pitkää muuttoa varten. Tuli haikea olo, ensin ajatteli sitä miten itse muuttuu koko ajan, vanhenee. Sitten vertasin itseään maisemaan, joka on pysynyt samanlaisena vuosisatoja, ja luulen että kämmeniini ilmestyi muutama ryppy lisää..