Sain kokea omissa pienissä stadilais-luissani shokkihoitoa tämän viikon aikana.
Olimme huristelleen pois pääkaupunkiseudulta, kaasutelleet moottoriteitä pitkin, ohi peltojen, pitkää matkaa rakastamaani, aavemaista metsäpolkua pitkin järvenrantamökille.
Astuessani autosta haistoin minulle totaalisesti unohtuneen metsän hajun. Ei sellaisten kaupunkilähiöiden metsien vaan kunnon kaukana-kaupungista-melkein-erämaassa -metsien ominaistuoksun. Se iski päin kasvojani raikkaan kirpeänä tuoksuna.
Ilma tuntui kuhisevan täynnä hyönteisiä ja astuessani muutaman askeleen sain jo paarman säärelleni. Laaja, tasaiseksi leikattu nurmialue vaikutti oudon vieraalta, vaikka lapsuudessani olin viettänyt täällä paljon aikaa. Alueesta tappeleva, ympärillä väijyvä, sammaleinen villiluonto, sekä perheeni raivaama, über-siistiksi siloiteltu piha kukkapenkkeineen, led-valoilla valaistuine puineen vetivät hillittömän kontrastin keskenään.
Mieleen muistui pikkuveljeni lausahdus tästä paikasta n. neljä vuotta aikasemmin: Vihreä Helvetti.
Olin ollut yli vuoden käymättä täällä ja olin tyystin unohtanut pation portaiden pesuvadin, jossa huuhdeltaisiin jalat aina sisälle mentäessä. Täällä ei käytetä kenkiä - taas yksi unohtunut asia.
Tarvitsin kahvia ennen kuin edes aloittaisin silkkikorsetin työstöä.
Toisena päivänä menimme veneellä Heinolaan. Mikäs siinä, söpö kaupunki täynnä pelkkiä vanhuksia.
Ensimmäinen asia, minkä minä ja äiti-kultani halusimme tehdä oli Alkon löytäminen sekä Skumpan saaminen. Vanhempani olivat päässeet Fresita -skumpan makuun ensimmäisenä iltanamme.
Ainoat nuoret löytyivät kioskien ja kahviloiden työntekijöistä, mutta poiketessamma kahvilla he loivat minuun sen niin-ihanan "Et ole tuttu kasvo - et siis täkäläinen - tutkimus päästä varpaisiin"-laserskannauskatseen. Huhhuh. :DDD
Ajoin takaisintulomatkalla venettä! Sen taidon olin jo kauan sitten unohtanut, mutta silti opettani meni keulan sisätiloihin nokosille. ^^'
"Saat nukkua sillon kun olemme veden varassa, isukki!"
Jouduin väistelemään hiprakkaista ukkoa, joka körötteli omalla pienellä putput-veneellään.
Ukko oli kännissä kuin hyttynen oluttynnyrissä. How lovely. ^^
Rapujuhlat!
Kuinka pienten olentojen repiminen osiin, niiden passareiden halkominen ja kuitenkin lopulta vain pienen pienen lihasaaliin kokoon saaminen, kuinka sitä voi kutsua fiiniksi?
...toisaalta kun miettii, muutama vuosisata sitten ravut olivat kyöhien ruokaa. He eivät saaneet mistään muualta lihaa, rapuja oli sillon yllin kyllin... hehheh *eksyy ajatuksiinsa*
Rapujen syönti on sotkuista hommaa.
Kuulemma joitakin ihmisiä kiinnostaa kyseisissä juhlissa vain niihin kuuluva snapsien-naukkailu!
*hoohohoo*
I'm home!
Talviturkki meni!
Myrkynvihreä silkkikorsetti kasautui mukavasti!
...Kävin muuten ihanalla, aavemaisella, hylätyllä vuokramökillä. Harmi ettei ollut kameraa mukana, sillä siitä olisi saanut hyvää LC-materiaalia. -________-
