On se jännä kun oppii tuntemaan toisen ja elämään toisen kanssa, mutta kun karu totuus iskee että joskus erota pitää tekee se kipeää. Eikä ole varmuutta millon toisen kanssa taas voi olla, kun ei voi enään toisesta heka tukea, lämmintä syliä ja tuntea toien läsnäoloa.
Mikä tekee elämästä epäreilua?
Olen onnellinen, mutta silti ikävä repii sieluani.
Mikä tekee elämästä reilua?
Muista mitä sinulla on.