Aah, välillä tuntuu siltä, ettei oo päässy kunnolla kiinni omaan elämäänsä - niinkuin juuri nyt.
Mamma soitteli ja oli huolissaan,että ollaanko sitä enää elossa ja kyselee koskas käyn kotona kääntymässä... Juurihan siellä tuli käytyä ö.ö Lisäksi oli hirveän huolissaan siitä, että pystynkö elämään täällä kaukana toisessa maassa ja meinaanko unhotaa ne ihan kokonaan (vanhemmat osaa syyllistämisen jalon taidon siinä missä lapsensakin).
Kyllähän sitä omia vanhempiansa rakastaa, mutta joskus olisi ihan hienoa, jos pääsisi rauhassa elämäänsä elämään :)