pari vuotta takaperin käytiin vanhempien kanssa abc:llä syömässä..myyjä tiskin takana varmisti että oonko täyttänyt 12!Tapaus tietenkin huvitti sillä hetkellä aika paljon kun arvaus heitti kymmenellä vuodella..(en taida haluta ten years younger ohjelmaan!:D)
lauantaina olin kaverilla istumassa iltaa ja kuinka ollakkaan, muu porukka jota en ollu nähnyt aikaisemmin luuli että olen 18..
Saatika sitten kun menee nuoren näköisenä kyselemään töitä niin tuntuu, että ihmisillä on se käsitys etten osaa mitään, kun olen niin nuori ja kokematon työntekijä.
Toisaalta kyllä käy sääliksi niitä jotka näyttää yli 30-vuotiailta ja ovat sen 19-vuotta. On huvittavaa miten ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaa niin paljon ennakkoluulot..
Jos sä pukeudut tietyllä tavalla, jos on naamalävistyksiä jne.
Varmasti jokaisella ihmisellä on se ennakkoasenne toiseen, mutta itse koitan aina tutustua ensin ja päättää vasta sitten mitä mieltä olen toisesta ihmisestä..
jotkut ihmiset saattaa olla esim. muuten mukavia luonteeltaan mutta ei hymyile juuri koskaan ja ihmiset olettaa, että sen on oltava äkäinen eikä uskalla lähestyä tai jos naamassa on oikein pahaa ihottumaa, aknea tai palovamman jälkiä..saatika sitten jos on ulkomaalainen!
Minun mielestäni iällä ei juurikaan ole merkitystä vaikkakin elämäntilanteet voi vaihdella hyvinkin paljon.Tiedän yhden parikymppisen joka tykkää käydä mieluummin lavatansseissa ja viihtyy keski-ikäisten seurassa ja toisaalta viisikymppisen joka rakastaa käydä baareissa ja seurata muotia ja joka ei lähde tukka sekaisin ulkoiluttamaan koiraansa.
Minusta on hienoa, että ihmiset uskaltaa olla sitä mitä on ilman, että miettii mitä toiset ajattelee. Joku elää teini-iän nuorena, joku vanhana ja joku on sisäisesti vanhus koko ikänsä.
Tärkeintä on että on itse itseensä tyytyväinen. En siis meinannut luopua leteistäni ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen! :)