IRC-Galleria

Jes...mä olen nyt jaksanu koko tän vkon joka päivä tehdä ton lyhyen jumppavideon aamusin...ihan mahtava fiilis kun liikkuu ja kun ei oo enää kipeenä

Olen jotenkin vaan niin kovin onnellinen mun nykyisestä tilanteestani..kun kaikki on niin kovin hyvin..mulla on työpaikka ja silti on vkonloput vapaina. Täysi vapaus tehdä mitä tahansa elämälleen.

On hienoa oivaltaa olevansa onnellinen juuri nyt ja tässä vaikka arjen pikkujutut välillä vaivaakin mieltä...niinkuin tällä hetkellä tiedän että en meinaa saada vuokraa maksettua kun en tajunnut ilmoittaa työkkäriin etten ole enää työtön..ja jonka takia mulla nyt sitten on karenssi päällä ja sairasloman takia saan varmaankin vain 2 viikon rahat jossain vaiheessa...

Jos stressaa asioita joille ei kuitenkaan voi mitään jää vain asiat kummittelemaan turhaan päähän ja kohta tajuaakin olevansa ihan sekaisin ja pihalla...sen takia ihmiset lähteekin usein "viihteelle" eli toisin sanoen vetää kunnon kännit ja sen jälkeen ollaan entistä herkemmässä tilassa ja tilanne tuntuukin jo paljon pahemmalta sitten.(ei yleensä ne huolet ole kuitenkaan ihan kuoleman vakavia...ja ne semmoiset on tietenkin erikseen)

Minkä takia ei vaan voi nauttia kaikesta mahdollisesta mitä on ja mitkä asiat tuntuu tärkeältä?Musta on ihanaa kun saa olla ystävien kanssa jotka on kaikki kaikessa ja laittaa juuri semmoista ruokaa kun itse haluaa...voi lähteä keskellä yötä lenkille kun kaveri soittaa kävelevänsä koiran kanssa yksin vesisateessa ja nauttia katulamppujen valosta hämärässä..tulla sisälle lämpöiseen, juoda kupillisen teetä kynttilän valossa ja haaveilla jostain elämää suuremmasta rakkaudesta...

Voi nauttia vauhdin huumasta ja musiikista joka soi ympärillä ja jonka tuntee sydämessä asti, jutellla erilaisten ihmisten kanssa henkeviä jota rakastan yli kaiken...myönnän kyllä että haluaisin löytää jotakin pysyvää ja kaunista...mutta sitten kun se oikea tulee kohdalle niin silloin on sen aika...on nautittava tästä hetkestä ja elettävä se täysillä...eläkää tekin muistaen mitä kaikkea teillä on...koskaan ei tiedä mitä haasteita me seuraavaksi saamme kokea että oppisimme ymmärtämään elämässä jotakin uutta ja kunnioittamaan kaikkea mitä meillä on ympärillä :)

Eka päivä on kai aina yleensä kauhea...jotenkin vaan tuntui tosi uuvuttavalta kun ei saanut istua alas koko päivänä..onneksi pääsin tunnin aikaisemmin pois..

Työnantaja valitti kun en oikeen tainnut osata keskustella kun ihmiset tuli vaan katselemaan...mun itseni mielestä vaan semmoinen myyjä on tosi rasittava..

koskaan ei oo kyllä tuntunut ensimmäinen päivä näin raskaalta...voi tietenkin johtua rajusta ilmapiirin muutoksesta ja siitä etten ole joulun jälkeen ollut edes töissä...olinhan mä jo kolme kuukautta tekemättä mitään ja kyllähän sekin ahdistaa..

Minulla kun ei ole yhtäkään taukoa töissä...7 tuntia putkeen ja tuntipalkka on jotain about 7e/h
koska en polta tupakkaa, ei ole tupakkataukoja...ainoastaan jos päivällä sattuu olemaan edes yksi hiljaisempi hetki saan mennä juomaan pikaisesti kupin teetä...siis jos ehdin..

Huomenna joudun olemaan yksin..hävettää kun en osaa laskea päässä mitään vaan käytän aina vaan laskinta...no jaa...kyllähän mua tänään koitettiin opettaa mutta ei siitä vaan tullut mitään...

jotenkin niin osaamaton, turtunut olo...jaloissa tuntuu siltä kun ois kävellyt maratoonin ja nälkä kurnii kun en ole tänään syönyt yhtikäs mitään...nojaa...täytyy katsoa tämä koeaika loppuun ja jospa vaikka saisin edes vähän enemmän rahaa kun soskun luukulta..niin ainakin toivon...

ja minä kun haaveilin muuttamisesta lahteen ja muuta..ei ole reilua tämä :/

Kävin tänään kaverin koiran kanssa lenkillä...oli ihan perfektos ilma ku ei ollu liian kylmä tai kuuma ja puhdasta lunta maassa..tosin tassut oli sen jälkeen kuin täynnä pieniä lumipalloja...

On se jännä miten noin pieni juttu voi piristää niin mahdottomasti..
Äiti lähti tänään ku vietettiin eilen äiti tytär päivä..oli tosi kivaa tanssia sen kanssa kun meillä on ihan samanlainen musiikkimaku...ainakin niiden parhaitten biisien suhteen.

Minusta on aivan ihanaa kun saa kerrankin viettää aikaa kahdestaan kun yleensä molemmilla on omat menonsa ja aina tulee hösellystä ja härdelliä kaupassa käyntien tai minkä tahansa jutun kanssa kun nähdään.

Nyt on saanut olla ja tehdä asioita oikeasti yhdessä ilman paineita aikataulusta..seuraavaksi ajattelin että voisin viettää isän kanssa päivän keilaamassa tai tehdä piknik retken metsään...tai sitten voisi odottaa syksyyn että pääsis tuulaalle...se on aivan ihanaa kun on pilkkopimeää ja näkee mitä pinnan alla tapahtuu...


Semmoiset hetket on välillä ihan mittaamattoman arvokkaita...kun ei muutenkaan näe kovin usein...

Pitää muistaa se että ei työt tekemällä lopu ja että tosiaan pitäisi koittaa aina välillä muistaa että eletään tämä elämä vain kerran ja jokainen hetki on vaan osa ikuisuutta

jes!mä sain duunia...maanantaina alkaa...vähän vaan jänskättää miten se päivä menee kun mut jätetää saman tien yksin ilman kunnon opastusta...pöh...tiistain oon jo yksin myymässä...apuva

Jokaisella ihmisellä on omat rajansa oman ja muiden elämiä tai elämäntilateita ajatellessa...
Jotenkin on niin kyllästyttävää kuunnella ihmisten sanovan että jos minä olisin se toinen en iki maailmassa tekisi niin...

Ei kukaan ihminen ole ilkeä toisia kohtaan jos omat asiat on kunnossa..pitäisi kuitenkin aina koittaa ymmärtää erilaista ajatusmallia vaikka sitä ei voisi hyväksyä, eikä aina kaikkea tarvitsekaan.
Jo pelkästään toisen eleistä voi päätellä niin monia eri asioita...

Milloin toinen on jännittynyt tai milloin hän koittaa väistää katseen..liian monesti ihmiset koittavat peittää omat silmänsä niiltä merkeiltä jotka myöhemmin hyvin usein paljastuvat oikeiksi.Pelkästään omia vaistojaan kuuntelemalla voisi päästä niin paljon vähemmällä...se vaan tuntuu olevan helpompaa sulkea silmänsä asialta ja jatkaa ns.roolileikkiä joka yleensä paljastuu jossain vaiheessa kuitenkin ja sattuu sitä enemmän mitä pitemmälle valheet itselleen ja toiselle jatkuvat.

Jotenkin vaan kyllästyttää kun ihmiset eivät jaksa ajatella omia asioitaan, käydä niitä päässään läpi ja selvittää mistä oma väärä käytös johtuu ja mikä tosiaan saattaa pilata monta ystävyys suhdetta ja monta muutakin asiaa..silloin on hyvin vaikeaa päästä ongelmastaan eroon jos asiaa väistelee ja koittaa työntää sivuun ymmärtämättä oikein itsekään mistä tämä kaikki oikein johtuu...

Sillä ei pilaa ainoastaan hetkiä omasta elämästään ja tuota itselleen lisää pahaa oloa, vaan myös levittää sitä ympärilleen ja saattaa toisen ihmisen vaikeisiin tilanteisiin käsiteltäessä asiaa jota toinenkaan ei ymmärrä miksi kaikki tapahtuu ja syyllistää usein itseään...

On tietenkin ihmisiä jotka eivät tajua tekevänsä väärin ja tavallaan he eivät myöskään tee, koska heillä on erilainen käsitys rajoista mikä on moraalisesti oikein ja mikä väärin..semmoiset ihmiset pystyvät usein manipuloimaan toisia ihmisiä käytöksellään ja pelkäävät tilanteita joissa eivät voi hallita toista osapuolta...sekin on omalla tavallaan sairaus...mutta siitä kirjoitankin ehkä joskus myöhemmin lisää..

Pääasia on muistaa että jokaisella ihmisellä on kuitenkin aina erilaiset rajat joiden mukaan he elävät..joskus vaan on hyvä miettiä onko omien rajojensa sisällä hyvä olla

Jotenkin tosi omituinen olo taasen kerran..olla kotona..vanhemmat kävi tässä tuomassa tuliaisiksi kanariisisekotus sörsseliä...Ulkona näyttää kerrankin olevan päivä ja lunta maassa...hienoa...juuri semmoinen keli että voisi lähteä laskemaan hartolaan pulkkamäkeä..siellä on kaikista paras pulkkamäki ikinä...(siis jos ei purnun rinnettä lasketa)

Tänään oli kivaa tehdä puoli tuntia stepperillä...tuntu että sai taas kunnon latauksen energiaa.
Mä tässä olen miettinyt tämän päivää ihmisiä ja ihmisten käyttäytymistä..miten paljon ihmisen
geenit vaikuttaakaan..ei pelkästään fyysiseen puoleen vaan myös henkiseen..

Jotkut ihmiset vaan eivät osaa näyttää tunteitaan vaikka ne sitä kuinka yrittäisivät..on olemassa
jokin asia päässä ettei vaan voi purkaa jotain juttua tai tehdä niinkun haluaisi vaan juoksee
juuri sitä asiaa pakoon...ja vain saattaa pahentaa tilannetta

Ehkä sitä vain pelkää että toinen voi satuttaa..tai jokin asia mennä pieleen mitä on kauan haaveillut...
tai että jää yksin jos kertoo jotakin...tai menettää kaikki mahdollisuutensa mitä olisi voinut olla edessä
jos olisi vain ollut sanomatta sanaakaan..

Ihmiset jotka keskittyvät juoruamaan toisten murheista yrittävät unohtaa oman tilanteensa ja pelkäävät joutuvansa itse puheitten kohteeksi...eihän kukaan sellainen jolla asiat ovat itsellään kaikki hyvin niin kieroile ja ole ilkeitä ja hakkaa ihmisiä huvikseen..se on vain jonkun näköinen avun huuto...Nykyään tuntuu siltä että niitä kuulee vaan yhä useammin ja useammin

maailma tuntuu vain menevän yhtä kiireisempään suuntaan ja ihmiset masentuvat ja tartuttavat pahaa oloaan toisiinsa..tämän takia meidän kaikkien tulisi puhdistaa päämme sekasotkusta silloin tällöin..jokaisella on oma juttunsa..jotkut menevät keskelle ei mitään ja huutavat pahan olonsa pois...toiset taas kirjoittavat päiväkirjaa ja toiset puhuvat asioista parhaan ystävänsä kanssa..

On tietysti sellaisiakin ihmisiä jotka eivät meinaa osata purkaa tunteitaan..mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan..viha ja katkeruus syö ihmistä itseään sisältä päin..aina pitäisi ajatella itsensä toisen ihmisen asemaan..koska kaikki me ollaan joskus oltu samalla lähtöviivalla...

Jos meistä jokainen olisi elänyt samanlaisen elämän samana henkilönä olisimme varmasti myös toimineet samalla tavoin..toivoisin että jokainen voittaisi oman pelkonsa itsensä kanssa..koska sen ihmisen kanssa elät kuitenkin lopun elämääsi

Haaste:
5 tärkeintä tavaraa


Kerron mitkä viisi tavaraa (ei asiat eikä ihmiset) minulle on tärkeimpiä.

Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä,
jotka haastan tekemään saman perästä.
Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.

Ilmoitan ne viisi henkilöä haasteen lopuksi ja käyn
ilmoittamassa haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa.

1.Kännykkä
2.Avaimet
3.Lompakko (mukaan lukien sen sisältö)
4.Oma sänky
5.Tietokone


Haastan: |nin, sörä, anustin,-Kiltti_Tyttö-, ja Jenita...

Eilen oli ihanaa yllättää äiti kun sillä oli syntymäpäivät..sen silmät ihan sädehti kun se näki miut että tulin sittenkin tädin kyydillä moikkaamaan..lottosin ensimmäistä kertaa elämässäni viking loton...eikä tietenkään tullut voittoa..

Tänään kävin kynttiläkutsuilla ja olen ollut liikenteessä koko päivän...ihanaa kun voi vaan rentoutua tietäen että pääsee omaan rakkaaseen sänkyynsä yöksi..kyllä koti on sitten ihana paikka..käy sääliksi ihmisiä jotka joutuvat asumaan jossakin laitoksessa..

koti on semmoinen paikka jonne sydän kaipaa ja jossa ei tarvitse pelätä..jossa on rakkaita ihmisiä ja oma rauha jonne sukeltaa omiin ajatuksiinsa ja voi hetkeksi vaan levähtää.

Myönnän että reissaamisessa on toki se hyvä puoli että on ihmisiä ympärillä eikä tarvitse olla yksin...kun olin kaverini luona oli ihanaa kun kissa puski hereille ja suukotti aamupusuja kehräten ja välittäen..ja kun pääsi lapsi tuli leluauton kanssa pyytämään minua leikkimään ja halimaan..

Välillä tosiaan tuntuu että ei ole kotia kun ei ole ketään odottamassa tai ottamassa syliinsä johon voisi kätkeytyä piiloon hetkeksi kaikkia pahoja asioita mitä maa päällään kantaa..

Mutta kyllä yksin olostakin nauttii...pitää elää päivä kerrallaan ja haaveilla ja nauttia elämästä..on jotenkin vaan niin hyvä ja onnellinen olo kun saa vaan olla..tässä ja nyt...tässä