Lähdettiin piskin kanssa ulos. Tuonne hämyiseen, sumuiseen ja sateiseen aamuun. Hetsasin koiraa kotona ja latasin takin taskut täyteen juustonpaloja.
Panta vaihtoon ja eikun menoksi.
Alku näytti ei niin hyvältä. Jätkä kiskoi ja tempoi, ja niinpä me edettiinkin aina 2-3askelta ja seis. Tajushan se lopulta, että veto ei auta ja otti kontaktia siihen narun toiseen päähän.
Otettiin seuraamista, alku meni hiukan vituix, Pieni Musta kun pomppi mun naamalle ja koitti kampittaa mut. Ei muuta kun seis ja uudestaan. Tajus se lopulta homman idean ja seuras upeasti. Pala juustoa ja kehut päälle.
Sitten oli vuorossa paikallamakuu. Koira sivulle istumaan, kontakti ja käsky maahan. Toimi kuin salama. *hienoa* Menin koiran eteen seisomaan ja lähdin kiertämään sen ympäri. (tarkoitus että koira pysyy maissa vaikka heittäsin volttia ja soittaisin hanuria) Koira toimi kuten piti ja sai palkan. JEEE!
Tässä vaiheessa ohikulkijat joko ajattelivat mun kiduttavan Pientä Mustaa tai vaihtoehtoisesti luulivat meidän tulleen hulluiksi. Enivei enihau.
Hetken aikaa kuljettiin ja otettiin uudestaan seuraamista. Meni tosi hyvin. Koira jopa muisti iskeä perseen asfalttiin kun minä pysähdyin. Hienoa kerrassaan.
Lopulta lähdettii samoilemaan kuraiselle vetiselle niitylle ja otettiin riemu irti.
Olipas pitkästä aikaa kivaa taas touhuilla. Koirakin tykkäsi :) Vaikka osaahan se nää hommat, mutta vanhankertaus on opintojen äiti. (Ja pakko hieman muistella koska systeri on vakaasti päättänyt koulia meidät BH-kokeeseen xD)
Nyt menen keittämään lisää kahvia ja alan leipoa sämpyjä. Pitää viedä Nunnukalle muutama, kuten eilen lupasin.
<3<3 juu