Duunissa meni ihan vitun hämärästi. Yhdessä vaiheessa olin ihan raivona, toisena olin kuin enkeli..
Istuin k 10:llä ja stalkkasin kaikki sisääntulijat:D
Mun ajatukset sinkoili sinne tänne ja argh!
Sit joku random ukko tuli selittää et mulla on kaunis hymy, sovin asiakaspalvelu-työhön ja et hän on Hannu, valokuvaaja xD Katsoi tarkasti nimikylttiäni ja sanoi palaavansa kanssani juttusille. Siinä vaiheessa mietin hetken, että uskallanko mä sittenkään lähteä töistä kotiin :)
Sit mun posket (tai no koko naama!) hehkui ihan kympillä ja siihen tuli yks toosi tuttu asiakas.. Se katseli mua vinosti hymyillen ja kysyi lopulta kuin ohimennen "joko se kassaneiti on löytänyt sen Elämänsä Prinssin?" Helahdin entistä punaisemmaksi ja sönkötin, että tuskinpa vain.. Onhan se Prinssi, mutta ei mun.. :D No tämä avulias siinä sitten neuvoja viskelemään ja käski pysyä tiukkana :D
Ihania <3
Ja HenRRRRiiikka-Setä se kiusas mua koko päivän. Tykkää sekin musta, vaikka muuta väittää:D
Huoh ihana olla äääsmarsun Orja <3 <3