Mä olin NÄIN lähellä luopuu unelmist
ku ajatuksist suuremmist ei tullu ku kuulemist.
Annoin toisten mielipiteiden vaikuttaa muhun,
vuosikymmen masennusta, tiedän mistä puhun
Ku itsekkäänä ihmisenä toisia vaan syyttelin,
harvoin anteeks pyytelin,lähimmäiset kyynelis.
On otettu pataan ja myöskin hakattu,
kiusannut koulus ja ollut koulukiusattu.
Olin kateellinen niille,ketkä saivat kaiken valmiina
ku mä kasvoin pojast mieheks vailla roolimallia.
Nuori täynnä angstia,maailmalle vihastunu
koska äiti kittas suruu ja faija kuoli yksin pois.
Mä olin varmaa yksitoist kun mä rukoilin apuu etten yksin ois:
"Jumala voisitko lähettää mulle avuks yhen enkelin?"
Mut yksin kävin läpi helvetin.