Tänä iltana nää ajatukset mut taas ottaa valtaan ,
mä mietin voiks sulle olla mikään liian halpaa .
Sulle jonka teot ei tunnu kunnioittavalta
vaan kavaltaa , surutta vetää elämänilon alta .
Mä luulin tuntevani sut , mä luulin muistavani sut .
Nyt toivon että aikoinani oisin unohtanu sut
enää en voi , siis kerää suojelusenkelis .
Enää en voi odottaa et nähdään vast helvetis .
Luulet tätä läpäks , luulet olevasi ovela ,
katotaan sun hymyy sit kun seison sun ovella .
Iskit hampaas aika vitun kiellettyyn omenaan ,
nyt on myöhäst alkaa siitä huonoo omaatuntoo potemaan .
Tehtyy ei saa tekemättömäks vaik kuinka tahtois ,
ja tahtois , tahtois tästä kaikest vaan pois .
Koska tää ei pääty siihen että kukaan meille taputtaa
mitä , et kai luullu et tyydyn pelkil sanoil satuttaan ?
Mä en pysty unohtaan, mä en voi antaa anteeksi .
Silmis kiiltää hulluus niinku lateksi .
Mä tiedän sen mut mitään sille voi mä en .
Mihin kaikki tulee johtaan , älä kysy, sitä tiedä en .
Mä en pysty antaa anteeks , en pysty unohtaan .
Mut usko et mä pystyn kaikkeen siihen mitä uhoan .
Viilsit aivan liian syvältä , niin syvältä .
Tapoit sen, mikä estää tätä tuntumast hyvältä .
Kamalat sanat , mut joteki silti niin ihana biisi !