Minua on sua niin ikävä,
vaikka olet lähellä,
olet silti toisessa maailmassa.
Pyydän sua anellen,
vaikka tiedän ettet voisi vaikuttaa;
teen mitä vain,
teen oikeasti,
että saisin sut takas taas.
Sydäntä polttelee, kyyneleet satelee.
Räkä valuu poskella ja vingunta raikaa;
etkö kuule minua? Etkö tunne minua?
Lupasit tulla pian takaisin.
Lupaan odottaa.
Odotan, vaikka loppuelämäni.
Mikä sut vei?
Kuka?
Miksen ollut näkemässä?