IRC-Galleria

Joskus on päiviä,
jolloin haluaa vain istuttaa
itsensä ikkunan toiselle puolelle.
Joskus on päiviä,
jolloin pilvet tummuvat edestämme
silmiin heijastuvat uhaksi,
olosta tulee epätoivoinen.

Mutta,
kääntökortissa on aina kaksi puolta.
Sinä hetkenä avaa se toinen puoli,
niin huomaat,
miksi olet yhtä täällä.

</////3

____________________________________

Ei tapahtunutta tekemättömäksi saa,
muttei sen saa antaa lannistaa.
Nyt vasta silmäni avautuivat kokonaan,
näen todellisuuden paremmin,
huomaan tukenani olleet ihmisetkin.

Olette tärkeitä, kiitos että jaksatte.
Olen huomannut jo monien
jättävän minut yksikseni,
koska en voi täyttää
heidän tahtoaan.

Siksi vain TE olette tärkeitä minulle.
Te kaikki, jotka jaksatte tukea minua,
te olette ne maailman ihmeet
jotka olen löytänyt,
lopultakin olemme yhtenä.
Palapeli on kasattu loppuun.

Ja nyt vasta huomaan teidät.
_____________________________________

♥

ASD ::::::::::

---

D

Toisiinsa kietoutuneina
He kulkevat metsän halki
Heille tuntemattoman
Pienille loputtoman

Rukkapeikkotakkutukka
Ja heikkopeikkopelokas
Molemmat niin urheina
Ovat toistensa tukena

Mitä puiden takana heitä odottikaan?
Niin kaunis kukka
Jota ei osaa sanoin kuvailla
Sen tahtoi itselleen rukkapikku takkutukka

Lyijynraskaita
Jalkojaan ei tunne kumpikaan
Ei maailmaa
Ympärillään pelkkää harhaa

Halki jäätyneen maan
He kulkevat käsikkäin
Katsomatta toisiaan
Sanomatta sanaakaan

Jään pinnasta peilasivat
Huurtuneita kasvojaan
Silmät niin vettyneet
Ovat isäntiinsä pettyneet

Se kukka kuoli ja takkutukan kyyneliin
Hukkui heikko peikko
Niin se vain menee
Ei aina käykkään niin
Kuten toivoi rukkapikku takkutukka

Sormet vieraat soittavat
Tätä soitinta
Kuoleman sormet
kylmät ja kankeat

Astun sisään portista
Vieras maailma
Avautuu sen takaa
Maisemat ankeat

Nyt sanat on jo sanottu
Laulut on laulettu
Aamun koittaessa
Ilta jo hämärtää

Kun hukun itkuuni
Toivon että jää
Edes kauniin kukan nimi
Tänne elämään

♥

Sasse-kun sanoo:
WRUMMM

Sasse-kun sanoo:
ja rusinat lentää

• ♥ • s a i l a • ♥ • sanoo:
hii XDDDDDD

Sasse-kun sanoo:
Rusinat tais pelastaa iltamme

• ♥ • s a i l a • ♥ • sanoo:
kylläää 8))

• ♥ • s a i l a • ♥ • sanoo:
:

---

))

• ♥ • s a i l a • ♥ • sanoo:
nyt en enää murehdi mitää

• ♥ • s a i l a • ♥ • sanoo:
onhan sentään rusinoita 8D

Sasse-kun sanoo:
JOO

Sasse-kun sanoo:
syödää rusinoit kaks nel kaut seittemä

rusinat ovat laumaeläimiä

:

---

d♥ nammmmmmmmm

Oli kaunis punertava syksyinen ilta ja Sasuke tallusteli iloisena yliopistolta kotiin. Oli torstai ja hän oli päättänyt pitää pidemmän viikonlopun kuin normaalisti jättämällä perjantain tunnit väliin. Pian hän oli kotonaan ja nakkasi laukkunsa kirjoineen päivineen eteisen nurkkaan ja laahusteli jääkaapille hakemaan murkinaa. Sitten aukesi televisio ja Sasuke jäi sitä katsomaan.

Samaan aikaan naapuritalossa ylimmässä kerroksessa verhojen takaa kuikki tumma hahmo. Verhot liehuivat pikaisesti hahmon kadotessa, mutta pian hän oli taas ikkunassa kädessään kiikarit. Hän etsiskeli kiikareiden linssien lävitse kohdettaan.

Kanavat vaihtuivat, mutta katsoja ei noussut paikaltaan. Kului parikin tuntia ja tarkkailija alkoi jo polttaa päreitään. Ellei hän pian menisi eteiseen laukkuaan hakemaan, niin hän… No, hän jätti ajattelematta loppuun, sillä kaikki tiesivät mitä siitä seuraisi.

Kului ne kaksi tuntia eikä Sasuke hievahtanutkaan paikoiltaan. Kello oli jo seitsemän ja neloselta alkoi ’Haluatko huippumalliksi’. Silloin tarkkaileva hahmo ei enää kestänyt. Hän viskasi kiikarinsa lattialle ja tunki kenkänsä jalkaan. Juoksuaskelin hän jolkutti naapuritaloon ja hissillä ylös Sasuken asunnon oven taakse.

*RINGG RINNNGG*

Sasuke nousi hitaasti ylös ja käveli avaamaan ovea, joka kuitenkin lennähti auki ja hänen edessään seisoi hänen isoveljensä, joka katsoi tuimana pikkuveljeensä.

-Kello on..puuh.. jo yli seitsemän!
-Niin on..
-Nii..Yli jo!
-Entä sitten?
-ENTÄ SITTEN? Nyt se laukku auki ja kirjat esiin!!

Ja niin itachi vahti Sasuken vierellä hänen tehdessä vastahakoisesti läksyjään. Pienintäkään taukoa ei myönnetty, mutta kun urakka oli ohi, isoveli ojensi pikkuveljelleen karkkipussin ja pörrötti hänen tukkaansa.

-Hyvä poika!
-MMMmhh..
-Nyt sitten on hyvä mennä kouluunkin huomenna kun on läksyt tehty…
-En oo menosÂ…
-MITÄ?
-Nii että en ole menos..
-Sano vielä kerran?
-En mee huomen koÂ….AUTS!
Sasuke ei ehtiny sanoa virkettään loppuun, kun Itachi oli napannut takaansa piiskansa ja napsautti sillä pikkuveljensä takalistoa.

-Nii että miten oli?
-JUU JUU MENENÂ…
-Hyvä poika.

Itachi hymyili voitonriemusta ja pörrötti jälleen pikkuveljensä päätä. Sasukekin hymyili, sillä hän oli ottanut opikseen tästä kerrasta.